Älykkyyden ja persoonallisuuden yhteydet johtajattomassa ryhmäkeskustelussa suoriutumiseen
Juhala, Mari (2020)
Juhala, Mari
2020
Psykologian tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912096681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912096681
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman päätavoitteena oli saada tietoa siitä, onko henkilöarviointimenetelmänä hyödynnetty johtajaton ryhmäkeskustelu korvattavissa yksilöpsykologisilla menetelmillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin yksilöpsykologisten ominaisuuksien – kielellis-loogisen älykkyyden, sekä ekstroversiota ja neuroottisuutta kuvaavien persoonallisuuden ominaisuuksien – yhteyksiä yksilön suoriutumiseen johtajattomassa ryhmäkeskustelussa. Suorien yhteyksien lisäksi tutkittiin, moderoiko kielellis-looginen älykkyys neuroottisuuden ja ryhmäkeskustelusuoriutumisen välistä yhteyttä. Ryhmäkeskustelusuoriutumista tarkasteltiin sisällön tuottamisen, johtajuuden ja aktiivisuuden kautta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Psycon Oy:ssa vuosina 2018-2019 osana henkilöarviointiprosessia. Tutkimuksen otos (n = 114) koostuu henkilöarvioinnissa käyneistä henkilöistä, jotka poimittiin satunnaisesti Psycon Oy:n tietokannasta (n = 20 608). Suoria ja moderoivia yhteyksiä tutkittiin regressioanalyysilla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kielellis- looginen älykkyys oli yhteydessä johtajattomassa ryhmäkeskustelussa arvioituun sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen, mutta yhteyksiä johtajuuteen ei havaittu. Ekstroversiota tai neuroottisuutta kuvaavat ominaisuudet eivät olleet yhteydessä suoriutumisosa-alueisiin. Kielellis- loogisen älykkyyden ei myöskään havaittu muuntavan neuroottisuutta kuvaavien muuttujien ja suoriutumisosa-alueiden välisiä yhteyksiä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kielellis-looginen älykkyys on yhteydessä sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen johtajattomassa ryhmäkeskustelussa. Lisäksi tutkimustuloksista havaitaan, että tässä tutkielmassa tarkastellut persoonallisuuden ominaisuudet eivät ole yhteydessä ryhmäkeskustelusuoriutumiseen. Voidaan todeta myös, että kielellis-looginen älykkyys ei moderoi neuroottisuuden ja ryhmäkeskustelusuoriutumisen yhteyttä. Lisäksi tuloksista havaitaan, että yksikään tutkittu yksilöpsykologinen ominaisuus ei ennusta ryhmäkeskustelujohtajuutta. Tämän tutkimuksen tulosten valossa johtajaton ryhmäkeskustelu ei ole korvattavissa yksilöpsykologisilla menetelmillä, sillä johtajuus on yksi keskeisimmistä menetelmällä selvitettävistä seikoista. Menetelmän korvattavuuden selvittämiseksi vaaditaan jatkotutkimusta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Psycon Oy:ssa vuosina 2018-2019 osana henkilöarviointiprosessia. Tutkimuksen otos (n = 114) koostuu henkilöarvioinnissa käyneistä henkilöistä, jotka poimittiin satunnaisesti Psycon Oy:n tietokannasta (n = 20 608). Suoria ja moderoivia yhteyksiä tutkittiin regressioanalyysilla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kielellis- looginen älykkyys oli yhteydessä johtajattomassa ryhmäkeskustelussa arvioituun sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen, mutta yhteyksiä johtajuuteen ei havaittu. Ekstroversiota tai neuroottisuutta kuvaavat ominaisuudet eivät olleet yhteydessä suoriutumisosa-alueisiin. Kielellis- loogisen älykkyyden ei myöskään havaittu muuntavan neuroottisuutta kuvaavien muuttujien ja suoriutumisosa-alueiden välisiä yhteyksiä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kielellis-looginen älykkyys on yhteydessä sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen johtajattomassa ryhmäkeskustelussa. Lisäksi tutkimustuloksista havaitaan, että tässä tutkielmassa tarkastellut persoonallisuuden ominaisuudet eivät ole yhteydessä ryhmäkeskustelusuoriutumiseen. Voidaan todeta myös, että kielellis-looginen älykkyys ei moderoi neuroottisuuden ja ryhmäkeskustelusuoriutumisen yhteyttä. Lisäksi tuloksista havaitaan, että yksikään tutkittu yksilöpsykologinen ominaisuus ei ennusta ryhmäkeskustelujohtajuutta. Tämän tutkimuksen tulosten valossa johtajaton ryhmäkeskustelu ei ole korvattavissa yksilöpsykologisilla menetelmillä, sillä johtajuus on yksi keskeisimmistä menetelmällä selvitettävistä seikoista. Menetelmän korvattavuuden selvittämiseksi vaaditaan jatkotutkimusta.