Vanhempien koulutustaustan yhteys perheen lapsilukuun

Abstract

Kandidaatintutkielma käsittelee vanhempien koulutustaustan yhteyttä perheen lapsilukuun. Tutkielma käsittelee myös sitä, onko vanhempien koulutustaustalla yhteyttä perheen ihanteelliseen lapsilukuun. Tutkimuksessa tarkastellaan myös nais- ja miesvastaajien välisiä eroja. Tarkoituksena on ottaa selville, löytyykö muuttujien väliltä tällaisia yhteyksiä. Tutkimuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole löytää ratkaisuja tai syitä näihin yhteyksiin. Työ pohjautuu Väestöliiton vuonna 2013 tekemään verkkokyselyyn ja siitä tehtyyn raporttiin Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana. Teoriaosuudessa tarkastellaan suomalaisten perheiden lapsilukua ja syntyvyyden jyrkkää laskua. Teoriaosuudessa käsitellään myös suurimpia tekijöitä, jotka liittyvät lapsiluvun alenemiseen. Nämä ovat ikään, psykologiaan ja työelämään liittyviä tekijöitä. Varsinkin kiireinen ja uuvuttava työelämä on vaikuttamassa Suomen alhaiseen syntyvyyteen. Työelämään sisältyy myös urakehitys ja ajankäyttö, jotka rajoittavat perheiden lapsilukua. Ikään liittyvät tekijät vaikuttavat lapsilukuun siten, että useat pariskunnat siirtävät perheen perustamista myöhemmäksi, jolloin naisen hedelmällisyys ei ole enää korkeimmillaan. Tutkimuksen analysointivaiheessa käytetään menetelmänä tilastointia ja tilastollisia testejä. Aineiston analysoinnissa käytetään ristiintaulukointia selvitettäessä koulutustason ja lapsiluvun sekä koulutustason ja ihanteellisen lapsiluvun yhteyttä. Aineiston analysoinnissa käytetään myös Kruskal-Wallisin testiä. Kandidaatintutkielman keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että koulutustasolla ja reaalisella lapsiluvulla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, mutta eroja koulutustasojen välillä on havaittavissa. Nämä erot viittaavat siihen suuntaan, että matalasti koulutetuilla vastaajilla on suurempi lapsiluku kuin korkeasti koulutetuilla vastaajilla. Koulutustasolla ja ihanteellisella lapsiluvulla on yhteyttä, mutta ei kovinkaan suurta. Naisten koulutustasolla on enemmän merkitystä perheen lapsilukuun kuin miesten koulutustasolla. Naisten koulutustasolla ja lapsiluvulla oli tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, kun taas miesvastaajien koulutustasolla ja lapsiluvulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.