Kielitietoista kielikasvatusta kikattamalla: Kokemuksia kielirikasteisesta toiminnasta peruskoulun alaluokilla
Pajunen, Emilia (2019)
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911286418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911286418
Tiivistelmä
Tämä tutkimus selvitti kokemuksia kielirikasteisissa opetustuokioissa. Tutkimuksen kohteena olleet opetustuokiot toteutettiin osana kielikasvatuksen varhentamiseen liittyvää hanketoimintaa. Tutkimukselle asetettiin tutkimuskysymys: millaisia kokemuksia varhennetun kielikasvatuksen yhteydessä toteutetuissa kielirikasteisissa opetustuokioissa ilmenee?
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Siihen osallistui kolme kakkosluokkaa yhdestä hanketoimintaan osallistuneesta peruskoulusta. Tutkimus sijoittui lapsuudentutkimuksen kentälle, sillä siinä aikuisten lisäksi myös lapset toimivat tutkimuksen subjekteina. Aineisto tuotettiin havainnoimalla opetustilanteita, joiden jälkeen oppilaita haastateltiin pienissä ryhmissä. Haastatteluissa haastateltavat saivat kertoa toiminnasta ja erilaisista siinä syntyneistä kokemuksista puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tukea havainnoinnin ja lasten haastatteluiden perusteella tehtyihin päätelmiin haettiin haastattelemalla myös luokanopettajia ja teettämällä pienimuotoiset kyselyt opiskelijoille. Näin ollen tutkimuksen aineisto muodostui kolmen eri aineistonhankintamenetelmän avulla saadun tiedon perusteella. Menetelmätriangulaation avulla tuotettu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin neljä pääteemaa, jotka olivat vieras kieli ja kulttuuri, opetuksen toteutus, ilmapiiri sekä vuorovaikutus. Tutkimuskohteena olleissa kielikasvatushankkeen opetustuokiot olivat vuorovaikutteisia ja perustuivat toiminnallisiin opetusmenetelmiin. Toiminnallisuus ja arjesta poikkeava toiminta nähtiin mielekkäänä riippumatta siitä, että kieliä oli käytössä useampia. Monien kielten rinnakkainen käyttö ilmeni luonnollisena osana opetustilanteita, mikä kertoo toiminnan monikielisyyttä ja kielitietoisuutta tukevasta luonteesta. Sitoutuneen ilmapiirin voidaan ajatella viittaavaan toiminnan mielekkyyteen, mikä on linjassa kielitietoisen kielikasvatuksen tavoitteiden kanssa. Tulosten perusteella havaittiin, että kaikissa teemoissa ilmeni yhteyksiä kielikasvatuksen nykytavoitteiden kanssa. Voitiin siis päätellä, että tutkimuksen kohteena oleva hanketoiminta tukee juuri julkaistujen vieraan kielen opetussuunnitelman perusteiden mukaista varhennettua kielikasvatusta. Sen tavoitteena on kokonaisvaltaisen, kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevan kielikasvatuksen toteuttaminen.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Siihen osallistui kolme kakkosluokkaa yhdestä hanketoimintaan osallistuneesta peruskoulusta. Tutkimus sijoittui lapsuudentutkimuksen kentälle, sillä siinä aikuisten lisäksi myös lapset toimivat tutkimuksen subjekteina. Aineisto tuotettiin havainnoimalla opetustilanteita, joiden jälkeen oppilaita haastateltiin pienissä ryhmissä. Haastatteluissa haastateltavat saivat kertoa toiminnasta ja erilaisista siinä syntyneistä kokemuksista puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tukea havainnoinnin ja lasten haastatteluiden perusteella tehtyihin päätelmiin haettiin haastattelemalla myös luokanopettajia ja teettämällä pienimuotoiset kyselyt opiskelijoille. Näin ollen tutkimuksen aineisto muodostui kolmen eri aineistonhankintamenetelmän avulla saadun tiedon perusteella. Menetelmätriangulaation avulla tuotettu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin neljä pääteemaa, jotka olivat vieras kieli ja kulttuuri, opetuksen toteutus, ilmapiiri sekä vuorovaikutus. Tutkimuskohteena olleissa kielikasvatushankkeen opetustuokiot olivat vuorovaikutteisia ja perustuivat toiminnallisiin opetusmenetelmiin. Toiminnallisuus ja arjesta poikkeava toiminta nähtiin mielekkäänä riippumatta siitä, että kieliä oli käytössä useampia. Monien kielten rinnakkainen käyttö ilmeni luonnollisena osana opetustilanteita, mikä kertoo toiminnan monikielisyyttä ja kielitietoisuutta tukevasta luonteesta. Sitoutuneen ilmapiirin voidaan ajatella viittaavaan toiminnan mielekkyyteen, mikä on linjassa kielitietoisen kielikasvatuksen tavoitteiden kanssa. Tulosten perusteella havaittiin, että kaikissa teemoissa ilmeni yhteyksiä kielikasvatuksen nykytavoitteiden kanssa. Voitiin siis päätellä, että tutkimuksen kohteena oleva hanketoiminta tukee juuri julkaistujen vieraan kielen opetussuunnitelman perusteiden mukaista varhennettua kielikasvatusta. Sen tavoitteena on kokonaisvaltaisen, kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevan kielikasvatuksen toteuttaminen.