Lobbauksen merkitys IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin asettamisessa
Tuomainen, Jenna (2019)
2019
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911286378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911286378
Tiivistelmä
IFRS 16 Vuokrasopimukset on uusi vuokrasopimuksia koskeva kansainvälinen tilinpäätösstandardi, jota on valmisteltu viime vuosien aikana ja viimein tammikuusta 2019 alkaen sovellettu käytännössä. Uuden vuokrasopimusstandardin myötä vuokrasopimusten kirjanpitokäsittely muuttui merkittävästi. Standardilla on merkittäviä vaikutuksia muun muassa standardeja soveltavan yhtiön tilinpäätöksiin sekä niistä laskettaviin tunnuslukuihin. IFRS 16 -standardia alettiin valmistelemaan vuonna 2009 IASB:n (International Accounting Standards Board) toimesta. Vuonna 2010 syntyi ensimmäinen standardiluonnos, jota oli mahdollista kommentoida avoimesti lähettämällä kirje IASB:n määrittämällä kommentointijaksolla. Luonnos sai kritiikkiä paljon, joten standardia valmistellut IASB:n työryhmä teki muutoksia ja julkaisi uuden luonnoksen kommentoitavaksi vuonna 2013. Lopullinen IFRS 16 -standardi julkaistiin vuonna 2016.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lobbauksen vaikutuksia IFRS 16 -standardin asettamisprosessissa. Tutkielmassa selvitettiin myös, onko lobbaajan intressiryhmällä tai lobbauksen ajankohdalla vaikutusta standardia koskevan lobbauksen onnistumisen kannalta. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään tilinpäätösstandardien sääntelyä koskevia teorioita, kansainvälisten tilinpäätösstandardien asettamisen prosessia sekä IFRS 16 -standardin tarkoitus ja pääperiaatteet. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan lobbaamisen teoriaa, tehokkuutta ja keinoja. Tutkielman empiirisessä osuudessa haettiin tutkimusongelmiin vastauksia analysoimalla molempien kommentointijaksojen kommenttikirjeitä, jotka valikoituivat harkittuun näytteeseen. Tulosten käsittelyn helpottamiseksi rakennettiin analyysirunko, johon kommenttikirjeiden sisällöstä syötettiin tuloksia. Empiirisessä osuudessa tarkasteltiin myös standardiluonnosten sekä julkaistun standardin välisiä eroja lobbausten vaikutusten löytämiseksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, mutta osittain kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen.
Analysoitujen kommenttikirjeiden sekä muun tutkimuksessa käytetyn aineiston perusteella havaittiin, että lobbaustoiminta vaikutti IFRS 16 -standardin asettamiseen. Pääasiallisesti molemmista kommentointijaksoista valikoidut kommenttikirjeet sisälsivät argumentteja standardiluonnoksia vastaan. Molempien kommentointikierrosten jälkeen standardissa havaittiin tapahtuneen muutoksia lobbaustoiminnan perusteella. Tutkimuksen perusteella lobbaajan intressiryhmällä ei voitu sanoa olevan vaikutusta lobbauksen onnistumiseen. Lähes kaikki analysoidut kommenttikirjeet argumentoivat jollain tasolla standardia vastaan. Täten kaikkien analysoitujen kommenttikirjeiden lähettäjien, jotka esittivät kommentteja standardiluonnosta vastaan, voisi katsoa onnistuneen lobbauksessaan. Myös lobbauksen ajankohdan osalta tulokset olivat analysoitujen kirjeiden lähettäjien kesken hyvin samankaltaisia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki lähettäjät lähettivät kommenttikirjeensä kommentointijakson viimeisen kahden viikon aikana. Lobbauksen ajankohdan yhteyttä lobbauksen onnistumiseen ei voida todeta varmaksi tämän tutkimuksen perusteella, koska analysoitujen kommenttikirjeiden argumentit olivat pääasiallisesti standardiluonnoksia vastaan.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lobbauksen vaikutuksia IFRS 16 -standardin asettamisprosessissa. Tutkielmassa selvitettiin myös, onko lobbaajan intressiryhmällä tai lobbauksen ajankohdalla vaikutusta standardia koskevan lobbauksen onnistumisen kannalta. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään tilinpäätösstandardien sääntelyä koskevia teorioita, kansainvälisten tilinpäätösstandardien asettamisen prosessia sekä IFRS 16 -standardin tarkoitus ja pääperiaatteet. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan lobbaamisen teoriaa, tehokkuutta ja keinoja. Tutkielman empiirisessä osuudessa haettiin tutkimusongelmiin vastauksia analysoimalla molempien kommentointijaksojen kommenttikirjeitä, jotka valikoituivat harkittuun näytteeseen. Tulosten käsittelyn helpottamiseksi rakennettiin analyysirunko, johon kommenttikirjeiden sisällöstä syötettiin tuloksia. Empiirisessä osuudessa tarkasteltiin myös standardiluonnosten sekä julkaistun standardin välisiä eroja lobbausten vaikutusten löytämiseksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, mutta osittain kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen.
Analysoitujen kommenttikirjeiden sekä muun tutkimuksessa käytetyn aineiston perusteella havaittiin, että lobbaustoiminta vaikutti IFRS 16 -standardin asettamiseen. Pääasiallisesti molemmista kommentointijaksoista valikoidut kommenttikirjeet sisälsivät argumentteja standardiluonnoksia vastaan. Molempien kommentointikierrosten jälkeen standardissa havaittiin tapahtuneen muutoksia lobbaustoiminnan perusteella. Tutkimuksen perusteella lobbaajan intressiryhmällä ei voitu sanoa olevan vaikutusta lobbauksen onnistumiseen. Lähes kaikki analysoidut kommenttikirjeet argumentoivat jollain tasolla standardia vastaan. Täten kaikkien analysoitujen kommenttikirjeiden lähettäjien, jotka esittivät kommentteja standardiluonnosta vastaan, voisi katsoa onnistuneen lobbauksessaan. Myös lobbauksen ajankohdan osalta tulokset olivat analysoitujen kirjeiden lähettäjien kesken hyvin samankaltaisia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki lähettäjät lähettivät kommenttikirjeensä kommentointijakson viimeisen kahden viikon aikana. Lobbauksen ajankohdan yhteyttä lobbauksen onnistumiseen ei voida todeta varmaksi tämän tutkimuksen perusteella, koska analysoitujen kommenttikirjeiden argumentit olivat pääasiallisesti standardiluonnoksia vastaan.