Kommentointi osallistamisen välineenä: Tutkimus verkkokommentointia koskevista käytännöistä suomalaisilla uutissivustoilla
Iivanainen, Tapani (2019)
Iivanainen, Tapani
2019
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911276364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911276364
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani verkkokommentointia suomalaisilla uutissivustoilla. Tutkimustehtäväni on selvittää, miten uutismediat perustelevat kommentointia koskevia sääntöjä ja muita käytäntöjä omilla verkkosivuillaan. Tämän tarkastelemisen yhteydessä kulkee pyrkimys ottaa selko siitä, onko kommentoinnissa tapahtunut viime vuosina muutoksia tai rajoituksia ja jos on, millaisin perustein niitä on tehty. Tällaisia rajoituksia voivat olla esimerkiksi kommenttiosioiden sulkeminen, tiettyjen aiheiden rajaaminen kommentointimahdollisuuden ulkopuolelle tai rekisteröidyn käyttäjätunnuksen vaatiminen jokaiselta kommentoijalta. Tutkimuksellisena viitekehyksenä toimii osallistava journalismi, jonka kautta on mahdollista tarkastella paitsi yleisön mahdollisuuksia osallistua sisällöntuotantoon ja julkiseen keskusteluun, myös yleisön ja median rooleja nykyisessä mediakulttuurissa sekä näiden kahden osapuolen välistä suhdetta ja vuoropuhelua.
Aineistonhankintamenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. Haastateltavina oli seitsemän ihmistä kuudesta eri mediasta. Haastateltavien työtehtävissä ja -kokemuksessa oli jonkin verran vaihtelua, mutta jokainen työskenteli tavalla tai toisella verkkokommenttien parissa. Kasvokkain tehtyjen haastatteluiden kesto vaihteli puolesta tunnista noin tuntiin. Äänitettyjen haastatteluiden yhteispituus oli noin 4 tuntia ja 24 minuuttia, ja litteroitua aineistoa kertyi yli 80 sivua. Aineisto käytiin läpi laadullisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen perusteella suomalaisilla uutismedioilla on runsaasti yhteneväisiä verkkokommentointia koskevia käytäntöjä, ja myös näiden käytäntöjen taustalla vaikuttavat ajattelutavat näyttävät olevan samankaltaisia. Analyysini päätelmät ovat tiivistettävissä neljään johtopäätökseen: yleisön osallistumista pidetään tärkeänä, kommentointi nähdään merkittävänä väylänä osallistumiselle, kommentointia koskevat käytännöt ja niissä tapahtuneet muutokset perustuvat siihen, että verkkokeskustelusta halutaan tehdä aiempaa laadukkaampaa ja kommentointiosioista aiempaa viihtyisämpiä ja että nämä käytännöt ja niissä tehdyt muutokset ovat edellytyksenä sille, että yleisöllä on tulevaisuudessakin mahdollisuus osallistua keskusteluun uutismedioiden verkkosivuilla.
Yleisön osallistuminen on edelleen ajankohtainen asia, jota olisi mahdollista tarkastella journalistiikassa ja mediatutkimuksessa nykyistä enemmän. Erityisesti verkkokommentointia osallistamisen tapana voisi tutkia aiempaa perusteellisemmin, sillä kommentoinnin suosiosta huolimatta tiiviimmin journalistiseen sisällöntuotantoon liittyvä osallistaminen ja osallistuminen vaikuttavat olevan sitä yleisempiä tutkimuskohteita.
Tutkielmani läpi kulkee Thorsten Quandtin esittämä ajatus siitä, että aiemmin osallistavaan journalismiin suhtauduttiin turhan innokkaasti ja kritiikittömästi, mutta että nykyään on olemassa vaara, että sitä tarkastellaan liiankin negatiivisessa valossa. Toiveena on, että aiheen tutkimus löytäisi tulevaisuudessa tasapainon näiden kahden lähestymistavan väliltä.
Aineistonhankintamenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. Haastateltavina oli seitsemän ihmistä kuudesta eri mediasta. Haastateltavien työtehtävissä ja -kokemuksessa oli jonkin verran vaihtelua, mutta jokainen työskenteli tavalla tai toisella verkkokommenttien parissa. Kasvokkain tehtyjen haastatteluiden kesto vaihteli puolesta tunnista noin tuntiin. Äänitettyjen haastatteluiden yhteispituus oli noin 4 tuntia ja 24 minuuttia, ja litteroitua aineistoa kertyi yli 80 sivua. Aineisto käytiin läpi laadullisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen perusteella suomalaisilla uutismedioilla on runsaasti yhteneväisiä verkkokommentointia koskevia käytäntöjä, ja myös näiden käytäntöjen taustalla vaikuttavat ajattelutavat näyttävät olevan samankaltaisia. Analyysini päätelmät ovat tiivistettävissä neljään johtopäätökseen: yleisön osallistumista pidetään tärkeänä, kommentointi nähdään merkittävänä väylänä osallistumiselle, kommentointia koskevat käytännöt ja niissä tapahtuneet muutokset perustuvat siihen, että verkkokeskustelusta halutaan tehdä aiempaa laadukkaampaa ja kommentointiosioista aiempaa viihtyisämpiä ja että nämä käytännöt ja niissä tehdyt muutokset ovat edellytyksenä sille, että yleisöllä on tulevaisuudessakin mahdollisuus osallistua keskusteluun uutismedioiden verkkosivuilla.
Yleisön osallistuminen on edelleen ajankohtainen asia, jota olisi mahdollista tarkastella journalistiikassa ja mediatutkimuksessa nykyistä enemmän. Erityisesti verkkokommentointia osallistamisen tapana voisi tutkia aiempaa perusteellisemmin, sillä kommentoinnin suosiosta huolimatta tiiviimmin journalistiseen sisällöntuotantoon liittyvä osallistaminen ja osallistuminen vaikuttavat olevan sitä yleisempiä tutkimuskohteita.
Tutkielmani läpi kulkee Thorsten Quandtin esittämä ajatus siitä, että aiemmin osallistavaan journalismiin suhtauduttiin turhan innokkaasti ja kritiikittömästi, mutta että nykyään on olemassa vaara, että sitä tarkastellaan liiankin negatiivisessa valossa. Toiveena on, että aiheen tutkimus löytäisi tulevaisuudessa tasapainon näiden kahden lähestymistavan väliltä.