Asbestipurkutyön osastoinnin toimivuus
Kemppainen, Niina (2019)
2019
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911276341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911276341
Tiivistelmä
Tässä työssä raportoitiin Tampereen yliopiston (ent. Tampereen teknillinen yliopisto) osuutta tutkimusprojektissa, jonka tavoitteena oli asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen. Hanke toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Teknologian tutkimuskeskuksen VTT Oy:n, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa. Hanke jakautui osastoinnin, henkilökohtaisten suojainten ja ilmankäsittelylaitteiden toimivuuden todentamisen mittausmenetelmien kehittämiseen.
Tampereen yliopiston tehtävänä oli selvittää osastoinnin toimivuutta ja suojaustehokkuutta. Projektiin liittyviä laboratoriokokeita tehtiin Tampereen yliopiston rakennushallissa, jonne rakennettiin testiosastointi. Testiosastoinnissa testattiin kolmen erilaisen seinärakenteen tiiveyttä ja toimivuutta merkkisavun ja osastoinnin alipaineistuksen avulla. Testattavien seinärakenteiden materiaaleina olivat muovi ja rakennuslevy. Muovista seinärakennetta testattiin myös oven kanssa. Osastoinnista mitattiin alipainetta osastoivan rakenteen yli sekä ilmavirran nopeutta tulo- ja poistoilmakanavissa. Osastoinnin toimivuutta testattiin neljällä eri alipaineen arvolla sekä kol-mella eri ilmanvaihtokertoimen arvolla. Alipaineen arvoina käytettiin 5, 10, 20 ja 40 Pa ja ilman-vaihtokertoimen arvoina 5, 10 ja 11,5 1/h.
Osastoinnin ilmanjakotapoja tutkittiin myös virtaus- eli CFD-laskennan (Computational Fluid Dynamics) avulla. Simulointi suoritettiin neljälle erilaiselle osastoinnille. Muuttuvina tekijöinä olivat tulo- ja poistoilma-aukkojen paikat ja määrät sekä osastointien paine-erot. Tarkoituksena oli kussakin simuloidussa osastoinnissa saada selville ilmanjakotapa, joka huuhtoisi osastoinnissa olevan ilman mahdollisimman hyvin.
Osastoinnin suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota paine-eron lisäksi myös ilmanvaihtoon ja ilman huuhtoutumiseen osastoinnissa. Merkkisavun käyttö osoittautui helpoksi ja edulliseksi tavaksi testata osastoinnin tiiveyttä ja visualisoida ilman liikettä osastoinnissa. Laboratoriossa ja virtauslaskennalla tehtyjen testien perusteella voidaan ohjeistaa sijoittamaan osastoinnin poistoilma-aukko eli alipaineistaja mahdollisimman lähelle epäpuhtauslähdettä. Tuloilma- eli korvausilma-aukko kannattaa sen sijaan sijoittaa mahdollisimman etäälle poistoilma-aukosta. Monimuo-toisissa osastoinneissa kannattaa korvausilma-aukkoja ja/tai alipaineistajia olla useampi, ettei osastointiin jää paikkoja, joissa ilman huuhtelevuus jää heikoksi.
Tampereen yliopiston tehtävänä oli selvittää osastoinnin toimivuutta ja suojaustehokkuutta. Projektiin liittyviä laboratoriokokeita tehtiin Tampereen yliopiston rakennushallissa, jonne rakennettiin testiosastointi. Testiosastoinnissa testattiin kolmen erilaisen seinärakenteen tiiveyttä ja toimivuutta merkkisavun ja osastoinnin alipaineistuksen avulla. Testattavien seinärakenteiden materiaaleina olivat muovi ja rakennuslevy. Muovista seinärakennetta testattiin myös oven kanssa. Osastoinnista mitattiin alipainetta osastoivan rakenteen yli sekä ilmavirran nopeutta tulo- ja poistoilmakanavissa. Osastoinnin toimivuutta testattiin neljällä eri alipaineen arvolla sekä kol-mella eri ilmanvaihtokertoimen arvolla. Alipaineen arvoina käytettiin 5, 10, 20 ja 40 Pa ja ilman-vaihtokertoimen arvoina 5, 10 ja 11,5 1/h.
Osastoinnin ilmanjakotapoja tutkittiin myös virtaus- eli CFD-laskennan (Computational Fluid Dynamics) avulla. Simulointi suoritettiin neljälle erilaiselle osastoinnille. Muuttuvina tekijöinä olivat tulo- ja poistoilma-aukkojen paikat ja määrät sekä osastointien paine-erot. Tarkoituksena oli kussakin simuloidussa osastoinnissa saada selville ilmanjakotapa, joka huuhtoisi osastoinnissa olevan ilman mahdollisimman hyvin.
Osastoinnin suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota paine-eron lisäksi myös ilmanvaihtoon ja ilman huuhtoutumiseen osastoinnissa. Merkkisavun käyttö osoittautui helpoksi ja edulliseksi tavaksi testata osastoinnin tiiveyttä ja visualisoida ilman liikettä osastoinnissa. Laboratoriossa ja virtauslaskennalla tehtyjen testien perusteella voidaan ohjeistaa sijoittamaan osastoinnin poistoilma-aukko eli alipaineistaja mahdollisimman lähelle epäpuhtauslähdettä. Tuloilma- eli korvausilma-aukko kannattaa sen sijaan sijoittaa mahdollisimman etäälle poistoilma-aukosta. Monimuo-toisissa osastoinneissa kannattaa korvausilma-aukkoja ja/tai alipaineistajia olla useampi, ettei osastointiin jää paikkoja, joissa ilman huuhtelevuus jää heikoksi.