Avaintoimijoiden näkökulmia Suomen energiasiirtymään : miten saavuttaa hiilineutraali ja resurssitehokas sähköenergiajärjestelmä?
Hakkarainen, Marika (2019)
Hakkarainen, Marika
2019
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911256264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911256264
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella energiasiirtymän mahdollisuuksia Suomessa analysoimalla avaintoimijoiden näkemyksiä. Pääpiste on siirtymisessä kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja kansallisia tavoitteita palvelevaan ilmastoneutraaliin sähköenergiajärjestelmään, joka on mahdollisimman resurssitehokas. Tätä kautta pyritään selvittämään, miten Suomen energiasiirtymä voisi tehokkaimmin toteutua.
Tutkielmassa avataan ensin energiasiirtymän käsitettä, aikaisempien energiasiirtymien historiaa ja sähköenergiajärjestelmämme nykytilaa. Kansainvälinen poliittinen talous tarjoaa tälle tutkielmalle teoreettisen viitekehyksen, joka mahdollistaa sekä poliittisten että taloudellisten näkökulmien tarkastelun energiasiirtymien kaltaisissa monimutkaisissa prosesseissa. Tutkimusmenetelmänä puolestaan käytetään Q-metodologiaa, joka on erityisen sopiva metodi, kun tavoitteena on tutkia operatiivisten toimijoiden subjektiivisia näkemyksiä ja vertailla niitä systemaattisesti. Tutkimuksen Q-metodologiseen haastatteluun osallistui 19 suomalaista avaintoimijaa, jotka edustivat eri sektoreita ja yhteiskunnallisia toimijoita.
Tutkimuksen tuloksiksi muotoutui kolme faktoria tai näkökulmaa. Ensimmäisen näkökulman kannattajat uskovat energiasiirtymän tapahtuvan Suomessa lähes automaattisesti, kunhan markkinoiden annetaan toimia vapaasti ja tehokkaasti. Toinen näkökulma jakaa osittain ensimmäisen näkemyksen markkinoiden merkittävästä roolista, mutta enemmän keynesiläisen talousteorian linjoja seuraten ei usko markkinoiden kykenevän ajamaan energiasiirtymää tarpeeksi ripeästi oikeaan suuntaan. Kolmannessa näkökulmassa sähköenergia nähdään sen sijaan ennemminkin strategisena hyödykkeenä ja ennen kaikkea Suomen kansallisen kilpailukyvyn, talouden ja hyvinvoinnin mahdollistajana. Lisäksi kaikki näkökulmat ovat yhtä mieltä seitsemästä niin sanotusta konsensusväitteestä sekä Q-haastatteluiden kautta esiin nousseesta innovaatiopolitiikan tärkeästä roolista energiapolitiikassa.
Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset avaintoimijat ovat jo joitain vuosia olleet valmiita tukemaan rohkeitakin ratkaisuja Suomen tavoitellessa siirtymää ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen sähköenergiajärjestelmään. Avaintoimijat eivät myöskään näe edessä olevaa muutosta uhkana tai liukumana taaksepäin, vaan suurena mahdollisuutena Suomen innovaatiopolitiikalle ja tulevaisuudelle.
Tutkielmassa avataan ensin energiasiirtymän käsitettä, aikaisempien energiasiirtymien historiaa ja sähköenergiajärjestelmämme nykytilaa. Kansainvälinen poliittinen talous tarjoaa tälle tutkielmalle teoreettisen viitekehyksen, joka mahdollistaa sekä poliittisten että taloudellisten näkökulmien tarkastelun energiasiirtymien kaltaisissa monimutkaisissa prosesseissa. Tutkimusmenetelmänä puolestaan käytetään Q-metodologiaa, joka on erityisen sopiva metodi, kun tavoitteena on tutkia operatiivisten toimijoiden subjektiivisia näkemyksiä ja vertailla niitä systemaattisesti. Tutkimuksen Q-metodologiseen haastatteluun osallistui 19 suomalaista avaintoimijaa, jotka edustivat eri sektoreita ja yhteiskunnallisia toimijoita.
Tutkimuksen tuloksiksi muotoutui kolme faktoria tai näkökulmaa. Ensimmäisen näkökulman kannattajat uskovat energiasiirtymän tapahtuvan Suomessa lähes automaattisesti, kunhan markkinoiden annetaan toimia vapaasti ja tehokkaasti. Toinen näkökulma jakaa osittain ensimmäisen näkemyksen markkinoiden merkittävästä roolista, mutta enemmän keynesiläisen talousteorian linjoja seuraten ei usko markkinoiden kykenevän ajamaan energiasiirtymää tarpeeksi ripeästi oikeaan suuntaan. Kolmannessa näkökulmassa sähköenergia nähdään sen sijaan ennemminkin strategisena hyödykkeenä ja ennen kaikkea Suomen kansallisen kilpailukyvyn, talouden ja hyvinvoinnin mahdollistajana. Lisäksi kaikki näkökulmat ovat yhtä mieltä seitsemästä niin sanotusta konsensusväitteestä sekä Q-haastatteluiden kautta esiin nousseesta innovaatiopolitiikan tärkeästä roolista energiapolitiikassa.
Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset avaintoimijat ovat jo joitain vuosia olleet valmiita tukemaan rohkeitakin ratkaisuja Suomen tavoitellessa siirtymää ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen sähköenergiajärjestelmään. Avaintoimijat eivät myöskään näe edessä olevaa muutosta uhkana tai liukumana taaksepäin, vaan suurena mahdollisuutena Suomen innovaatiopolitiikalle ja tulevaisuudelle.