Didaktisia opintoja Tampereen yliopiston kemian opetukseen - kehittämistutkimus
Plomp, Sonja (2019)
2019
Teknis-luonnontieteellinen DI-ohjelma - Degree Programme in Science and Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911256272
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911256272
Tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee luonnontieteiden osaajia tulevaisuudessa yhä enemmän. Kemian aineenopettajien koulutusta järjestetään Suomessa kuudessa eri yliopistossa, ja niiden tavoitteena on tuottaa mahdollisimman osaavia kemian opettajia. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, millaiset kemian didaktiset opinnot sopisivat teemoiltaan ja toteutukseltaan osaksi Tampereen yliopiston kemian aineopintoja. Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, jonka empiirisen ongelma-analyysin aineisto hankittiin tarkastelemalla yliopistojen opinto-tarjonnasta ja kemian opetussuunnitelmien perusteista nousevia tarpeita ja teemoja sekä Tampereelta valmistuneiden kemian aineenopettaja-alumnien näkemyksiä opettajankoulutuksesta. Teoreettisessa ongelma-analyysissä taas tarkasteltiin analyysista nousseiden kemian opetuksen teemojen tutkimuskirjallisuutta alustavan kehittämistuotoksen muodostamiseksi.
Ongelma-analyysien perusteella tutkimuksen ensimmäisen kehittämissyklin kehittämistuotokseksi muodostui opintojakso, jonka viidestä eri teemasta (kemian opetussuunnitelma, kemiallisen tiedon rakentuminen, motivaatio ja kemian opiskelu, molekyylimallinnus ja kokeelli-suus) kolme kehitettiin yhden opintopisteen laajuisiksi tehtäväpaketeiksi. Toisessa kehittämissyklissä tehtäväpaketteja testasivat kaksi kemian aineenopettajaopiskelijaa, ja opintojakson toimivuutta tarkasteltiin niin palautettujen oppimisportfolioiden sisällönanalyysin kuin myös strukturoidun haastattelun avulla.
Tutkimuksen perusteella opintojakson viittä eri kemian opetuksen teemaa pidettiin kemian aineenopettajille sopivina. Testatuista tehtäväpaketeista varsinkin kokeellisuuteen ja laboratoriovierailun järjestämiseen sekä molekyylimallinnukseen liittyvät osuudet koettiin erityisen hyödyllisiksi. Opintojakson toteutuksessa arvostettiin muun muassa sen vaihtoehtoisia suorituslaajuuksia sekä tehtäväpakettien itsenäisen valinnan ja suorittamisen mahdollisuutta. Suurimmat opintojakson puutteet havaittiin liittyvän pääasiassa Moodle-pohjan rakenteeseen sekä tehtävien ohjeistuksien selkeyteen ja niiden materiaalien sopivuuteen kyseisen tehtäväpaketin osaamistavoitteiden kanssa. Varsinaisista tehtävistä kritisoitiin eniten opetusvideotehtävää, jota pidettiin melko haastavana. Opintojaksoon tehtiin tarvittavat muutokset kehittämistutkimuksen tulosten perusteella toisen kehittämissyklin päättämiseksi.
Ongelma-analyysien perusteella tutkimuksen ensimmäisen kehittämissyklin kehittämistuotokseksi muodostui opintojakso, jonka viidestä eri teemasta (kemian opetussuunnitelma, kemiallisen tiedon rakentuminen, motivaatio ja kemian opiskelu, molekyylimallinnus ja kokeelli-suus) kolme kehitettiin yhden opintopisteen laajuisiksi tehtäväpaketeiksi. Toisessa kehittämissyklissä tehtäväpaketteja testasivat kaksi kemian aineenopettajaopiskelijaa, ja opintojakson toimivuutta tarkasteltiin niin palautettujen oppimisportfolioiden sisällönanalyysin kuin myös strukturoidun haastattelun avulla.
Tutkimuksen perusteella opintojakson viittä eri kemian opetuksen teemaa pidettiin kemian aineenopettajille sopivina. Testatuista tehtäväpaketeista varsinkin kokeellisuuteen ja laboratoriovierailun järjestämiseen sekä molekyylimallinnukseen liittyvät osuudet koettiin erityisen hyödyllisiksi. Opintojakson toteutuksessa arvostettiin muun muassa sen vaihtoehtoisia suorituslaajuuksia sekä tehtäväpakettien itsenäisen valinnan ja suorittamisen mahdollisuutta. Suurimmat opintojakson puutteet havaittiin liittyvän pääasiassa Moodle-pohjan rakenteeseen sekä tehtävien ohjeistuksien selkeyteen ja niiden materiaalien sopivuuteen kyseisen tehtäväpaketin osaamistavoitteiden kanssa. Varsinaisista tehtävistä kritisoitiin eniten opetusvideotehtävää, jota pidettiin melko haastavana. Opintojaksoon tehtiin tarvittavat muutokset kehittämistutkimuksen tulosten perusteella toisen kehittämissyklin päättämiseksi.