Luokanopettajaopiskelijoiden opintotyytyväisyys: Kokemuksia opintotyytyväisyyden taustalla

Abstract

Tutkimuksemme tarkoituksena on syventyä Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden opintotyytyväisyyteen. Aiempien tutkimusten mukaan valtakunnallisesti 30% luokanopettajaopiskelijoista on tyytymättömiä omiin opintoihinsa. Halusimmekin selvittää, millaisia kokemuksia luokanopettajaopiskelijoilla on opintotyytyväisyydestä ja mihin he ovat tyytyväisiä tai tyytymättömiä opinnoissaan. Aiempien tutkimustulosten viitoittamina ja oman aineistomme pohjalta lähdimme tarkastelemaan ilmiötä teorian ja käytännön vuoropuhelun sekä akateemisen heimokulttuurin näkökulmista luokanopettajakoulutuksessa. Lisäksi tarkastelimme Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksen rakennetta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla Tampereen yliopiston 3.-5.vuosikurssin luokanopettajaopiskelijoilta. Aineistosta nousee lukuisia teemoja, kuten käytännön ja teorian vastakkainasettelu, yliopiston opettajat ja yhteisöllisyys, mitkä vaikuttavat opintotyytyväisyyteen. Tutkielmamme tuloksissa keskeisimmiksi nousevat huomiot opintotyytyväisyyden kompleksisuudesta ilmiönä. Opiskelijoilla on samoista asioista hyvinkin moninaisia ja poikkeavia kokemuksia. Kokosimme tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä luovat teemat kolmeen tyyppiin: opettajuuteen, opintoihin sekä yhteisöllisyyteen ja heimokulttuuriin. Erityisen voimakkaasti eroja esiintyy, kun tarkastellaan teorian ja käytännön välistä suhdetta koulutuksen sisällä. Opiskelijat kokevat teorian ja käytännön välisen vuoropuhelun riittämättömäksi ja nostavat yliopiston opettajien roolin merkittäväksi vuoropuhelun ylläpitäjänä. Opiskelijat kokevat luokanopettajan ammatin hyvin käytännönläheiseksi ja sen vuoksi arvottavat opetusharjoittelut pääsääntöisesti muita opintoja korkeammalle. Toisaalta opiskelijat kokevat tieteellisyyden ja teorian koko opettajuuden perustaksi. Yhteisön ja akateemisen heimokulttuurin rooli opintotyytyväisyyden kokemisessa on myös merkittävä. Yhteisön arvot, toimintamallit ja sosiaalinen käytöskoodisto ohjaavat opiskelijoiden toimintaa ja täten joko lisäävät tai heikentävät opintotyytyväisyyttä. Opintotyytyväisyyttä on aiemmin tutkittu pääasiassa määrällisesti kyselytutkimuksilla ja palautelomakkeilla. Tutkielmamme tarjoaa kuitenkin uudenlaisen syvemmän näkökulman, avaten opiskelijoiden kokemusten moninaisuutta opintotyytyväisyydestä.