Kieltenopetusta esiopetuksessa: esioppilaiden kokemuksia englannin ja ruotsin kielen opetuksesta
Lahdenoja, Anne Maria (2019)
Lahdenoja, Anne Maria
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911226197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911226197
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää Sastamalan kaupungissa sijaitsevan Suodenniemen esiopetusyksikön esioppilaiden kokemuksia varhennetusta kieltenopetuksesta (englannin ja ruotsin kielen opetuksesta). Päämääränä oli tutkia ja kartoittaa esioppilaiden omakohtaisia kokemuksia, kuten pitävätkö he vieraan kielen opiskelua ja tai sen osaamista merkityksellisenä.
Tutkimuksen teoriaosuus koostuu ajankohtaisesta ja mediassa paljon esillä olleesta varhennetusta kieltenopetuksesta. Valtioneuvoston päätöksellä ensimmäisen vieraan eli A1-kielen opiskelu alkaa jatkossa jo perusopetuksen ensimmäisellä luokalla vuodesta 2020 alkaen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, kieltenopetuksen varhentaminen). Varhennettu kieltenopetus toimii tutkimuksessa niin sanottuna kattokäsitteenä, jonka alaisuudesta löytyy erilaisia kieltenopetuksen toimintamalleja; kielirikasteinen kieltenopetus, kielisuihku ja kielikylpy. Näitä edellä mainittuja kieltenopetuksen toimintamalleja ja niiden sisältöjä tarkastellaan tutkimuksessa muun muassa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin peilaten.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka koostuu Suodenniemen koulun yhteydessä toimivan esiopetusryhmän esioppilaista lukuvuonna 2018-2019 ja heidän haastatteluaineistosta. Se on kerätty esiopetuksessa ryhmähaastattelun tavoin, joka noudattaa sisällöltään teemahaastattelulle ominaisia piirteitä. Tulokset osoittivat, että Suodenniemen esioppilaat kokevat englannin ja ruotsin kielen opiskelun mielekkäänä. Eroa näiden kahden kielen mielekkyyden välillä ei ollut. Vieraan kielen opiskelu koettiin tärkeäksi, koska vierasta kieltä on hyvä osata matkustellessa sekä kohdatessa vierasta kieltä puhuvia henkilöitä. Tutkimustulosten perusteella kuuluu kohteliaisiin ja hyviin käytöstapoihin, että osaa tervehtiä vieraalla kielellä sekä tarvittaessa muutaman sanan keskustellakin.
Tutkimustulosten pohjalta voisi tulevaisuudessa pohtia varhennetun kieltenopetuksen oppilaiden ja kielikylpyoppilaiden eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä vieraan kielen oppimisesta, sen sisällöistä tai oppilaiden omakohtaisista kokemuksista. Perusopetuksen kieltenopettajien kokemukset ja näkemykset varhennetun kieltenopetuksen jälkivaikutuksista olisi myös hyvä jatkotutkimuksen aihe.
Tutkimuksen teoriaosuus koostuu ajankohtaisesta ja mediassa paljon esillä olleesta varhennetusta kieltenopetuksesta. Valtioneuvoston päätöksellä ensimmäisen vieraan eli A1-kielen opiskelu alkaa jatkossa jo perusopetuksen ensimmäisellä luokalla vuodesta 2020 alkaen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, kieltenopetuksen varhentaminen). Varhennettu kieltenopetus toimii tutkimuksessa niin sanottuna kattokäsitteenä, jonka alaisuudesta löytyy erilaisia kieltenopetuksen toimintamalleja; kielirikasteinen kieltenopetus, kielisuihku ja kielikylpy. Näitä edellä mainittuja kieltenopetuksen toimintamalleja ja niiden sisältöjä tarkastellaan tutkimuksessa muun muassa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin peilaten.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka koostuu Suodenniemen koulun yhteydessä toimivan esiopetusryhmän esioppilaista lukuvuonna 2018-2019 ja heidän haastatteluaineistosta. Se on kerätty esiopetuksessa ryhmähaastattelun tavoin, joka noudattaa sisällöltään teemahaastattelulle ominaisia piirteitä. Tulokset osoittivat, että Suodenniemen esioppilaat kokevat englannin ja ruotsin kielen opiskelun mielekkäänä. Eroa näiden kahden kielen mielekkyyden välillä ei ollut. Vieraan kielen opiskelu koettiin tärkeäksi, koska vierasta kieltä on hyvä osata matkustellessa sekä kohdatessa vierasta kieltä puhuvia henkilöitä. Tutkimustulosten perusteella kuuluu kohteliaisiin ja hyviin käytöstapoihin, että osaa tervehtiä vieraalla kielellä sekä tarvittaessa muutaman sanan keskustellakin.
Tutkimustulosten pohjalta voisi tulevaisuudessa pohtia varhennetun kieltenopetuksen oppilaiden ja kielikylpyoppilaiden eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä vieraan kielen oppimisesta, sen sisällöistä tai oppilaiden omakohtaisista kokemuksista. Perusopetuksen kieltenopettajien kokemukset ja näkemykset varhennetun kieltenopetuksen jälkivaikutuksista olisi myös hyvä jatkotutkimuksen aihe.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]