Maahanmuuttajatytöt kahden kulttuurin kohtaamispisteessä: Tapaustutkimus neljän maahanmuuttajatytön akkulturaatioasenteista ja akkulturaatiosta suomalaisessa alakoulussa

Abstract

Tapaustutkimuksen tarkoituksena oli neljän maahanmuuttajatytön kokemusten perusteella selvittää, millaisia akkulturaatioasenteita heillä on ja minkä akkulturaatioasenteen he kokevat toimivimmaksi. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin, miten valtakulttuuria edustavat vertaisoppilaat, opettajat sekä koulun käytänteet ovat olleet läsnä maahanmuuttajatyttöjen akkulturaatioasenteissa ja akkulturaatiossa.

Tutkielman aineisto on kerätty neljältä maahanmuuttajatytöltä vuoden 2019 toukokuussa puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatellut lapset ovat muuttaneet Suomeen muutama vuosi sitten Lähi-idästä ja he opiskelivat tutkielman tekohetkellä kuudennella vuosiluokalla suomalaisessa peruskoulussa. Haastattelutilanteessa oli haastattelijan ja haastateltavien lisäksi mukana tulkki, jotta lapset pystyivät kertomaan kokemuksistaan luontevammin ja sujuvammin myös heidän lähtömaansa kielellä. Haastattelu kesti noin 55 minuuttia, jonka jälkeen aineisto litteroitiin ja aineistolle tehtiin deduktiivinen sisällönanalyysi Berryn (2006) akkulturaatioasennemallia hyödyntäen.

Kandidaatintutkielma on osa suomalaisen kunnan hanketta, jonka tarkoituksena on luoda kuntaan yhtenäinen ja toimiva oppimisenpolku maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Tämä tutkielma pureutui erityisesti maahanmuuttajalasten kokemuksiin kulttuurien kohtaamisesta ja oppilaiden kokemusten perusteella pyrittiin saamaan syvällisempi ymmärrys akkulturaatioon liittyvistä asioista. Samalla pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, miten valtakulttuurin edustajat eli koulu, opettajat ja suomalaiset vertaisoppilaat ovat olleet läsnä oppilaiden akkulturaatioasenteissa sekä akkulturaatiossa. Kerätyn tiedon avulla pyritään herättämään keskustelua asiasta ja osaltaan vaikuttamaan siihen, että kyseisen kunnan koulussa kulttuurien kohtaaminen olisi maahanmuuttajalapsille sekä valtakulttuurin edustajille mahdollisimman luontevaa tulevaisuudessa.

Maahanmuuttajalasten haastattelujen avulla muodostettujen tutkimustulosten perusteella haastatellut oppilaat kokevat integraation parhaaksi mahdolliseksi akkulturaatioasenteeksi, mutta joissain tapauksissa maahanmuuttajatyttöjen kokemuksista on tunnistettavissa assimilaatioon sekä separaatioon viittaavia asenteita. Suomalaisten vertaisoppilaiden merkitys akkulturaatioasenteisiin ja akkulturaatioon nousi selkeästi esille oppilaiden kokemuksissa. Varsinkin valtakulttuuria edustavien oppilaiden harjoittama rasistinen koulukiusaaminen on ollut läsnä maahanmuuttajatyttöjen akkulturaatioasenteissa sekä akkulturaatiossa. Vastausten perusteella koulun sekä opettajien toiminnasta löytyy akkulturaatioasennemallin avulla suoritetun tarkastelun perusteella monikulttuurisuuteen sekä sulauttamiseen viittaavia asioita.