Helsingin pörssin osinkoaristokraattien osingonjako: Case Huhtamäki Oyj ja Elecster Oyj

Abstract

Vuonna 2019 Suomessa oli yli 800 000 kotimaista yksityissijoittajaa. Näin ollen myös osingot koskettavat useita suomalaisia, ja joillekin osinkojen merkitys oman talouden kannalta saattaa olla merkittävä. Vuodesta 2020 lähtien yksityishenkilöille annetaan mahdollisuus osakesäästötiliin, joka antaa suoran verohyödyn verrattuna perinteiseen tapaan osakesäästää. Näin ollen voidaan olettaa, ettei suomalaisten kiinnostus osakesijoittamiseen ainakaan lähitulevaisuudessa ole laskussa, päinvastoin. Yhtiöiden osingonjaon ymmärtäminen on tärkeää niin yksityishenkilöiden, mutta myös akateemisesta näkökulmasta. Yhtiöiden osingonjakoa ja osingonjaon taustalla vaikuttavia asioita on tutkittu jo pitkään, mutta mitään kaikenkattavaa teoriaa tai mallia ei olla pystytty rakentamaan. Aiemmat tutkimustulokset ovat myös tietyiltä osin keskenään ristiriidassa.

Tämän tutkielman tarkoituksena on saada mahdollisimman tarkka ja syvällinen ymmärrys Helsingin pörssin osinkoaristokraattien osingonjakokäyttäytymisestä. Osinkoaristokraatit ovat yhtiöitä, jotka ovat kasvattaneet osinkojaan vähintään kymmenenä peräkkäisenä vuonna. Koska kaikenkattavaa teoriaa tai mallia osingonjakoon liittyen ei olla pystytty rakentamaan, hyödynnetään tässä tutkielmassa teorian koostamiseksi aiemmin tehtyjä merkittävimpiä tutkimuksia. Tutkielma pyrkii saamaan mahdollisimman syvällisen käsityksen siitä, millaista osingonjakoa Helsingin pörssin osinkoaristokraatit ovat harjoittaneet ja toisaalta mihin tekijöihin osingonjako vaikuttaisi pohjautuvan eniten ja kuinka hyvin nämä yhtiöt noudattavat omaa osinkopolitiikkaansa. Samalla tutkielma pyrkii nostamaan esille uusia näkökulmia jatkotutkimusmahdollisuuksille, mikä mahdollisesti edesauttaisi osingonjaolle perustuvien mallien rakentamista tulevaisuudessa.

Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena julkisesti saatavilla olevaa dataa hyödyntäen. Molempien case -yhtiöiden (Huhtamäki Oyj ja Elecster Oyj) osalta hyödynnettiin lähinnä yhtiöiden tilinpäätöstietoja ja vuosikertomuksia aikaväliltä 2002 - 2018. Kerätty data on pitkälti numeerista ja analysoinnissa on hyödynnetty tunnuslukuanalyysia. Tämän lisäksi analyysissa on keskitytty lukujen vuosikohtaisiin muutosprosentteihin.

Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että kohdeyhtiöiden osingonjako on ollut tutkimusaikajakson alussa hyvinkin erilaista, mutta viimeisimpien kymmenen vuoden aikana muuttunut yhdenmukaisemmaksi, joskin eroavaisuuksia on edelleen havaittavissa. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana yhtiöiden osingonjakoa voidaan kuvailla kohtuullisen johdonmukaiseksi, tasaisesti kasvavaksi ja tietyllä tapaa ennalta arvattavaksi. Kertyneiden voittovarojen muutoksella vaikuttaisi olevan yhteys Huhtamäki Oyj:n osingonjakoon läpi koko tutkimusaikajakson. Elecster Oyj:n osalta tilikauden tulos nousi erityisesti tutkimusaikajakson ensimmäisinä vuosina vahvimmaksi tekijäksi, mutta kertyneiden voittovarojen merkitys kasvoi aikajakson lopussa. Huhtamäki Oyj:llä omistajakuntien muutoksilla saattaa olla jonkinlainen yhteys osinkojen muutoksiin. Molempien yhtiöiden osalta pääomarakenteen muutokset vaikuttaisivat heijastuneen ainakin osiltaan osingonjakoon. Huhtamäki Oyj näyttäisi noudattavan kohtuullisen hyvin määrittelemäänsä osinkopolitiikkaa. Elecster Oyj:n osalta raportoitua osinkopolitiikkaa ei löytynyt. Molemmat yhtiöt vaikuttaisivat lukujen perusteella siirtyneen noudattamaan tavoitteellisen osingonjakosuhteen osinkopolitiikkaa. Koska tämän tutkielman tulokset pohjautuvat ainoastaan kahteen yhtiöön, eivät tutkimustulokset ole yleistettävissä. Näin ollen laajemmalla aineistolla tehty kvantitatiivinen tutkimus osinkoaristokraattien osingonjaosta olisi varteenotettava jatkotutkimusmahdollisuus.