Erityisten resurssien merkitys ja hyödyntäminen pienten kuntien elinkeinopolitiikassa

Abstract

Tämä pro gradu on tutkimus pienten kuntien elinkeinopoliittisista toimista ja arviointi kuntien mahdollisuuksista ja resursseista. Tutkimuskysymys on, miten pienet kunnat voivat hyödyntää erityisiä resurssejaan elinkeinopolitiikassaan. Tutkimuksen tarkentavia alakysymyksiä ovat, millaista on tutkimuksen pienten kuntien elinkeinopolitiikka sekä millaiset ovat kuntien mahdollisuudet ja erityiset resurssit.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, tapaus- ja haastattelututkimus. Tutkimuksessa on 5 kohdekuntaa, Lappajärvi, Muonio, Pihtipudas, Ruovesi ja Utsjoki. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu RBV-teoriasta ja paikallisen talouden kehittämisen teoriasta. Kohdehuomio tutkimuksessa kiinnittyy erityisiin resursseihin, jotka ovat Barneyn (1991) resurssiperusteisen teorian (resource-based view) mukaan arvokkaita, harvinaisia, hankalasti kopioitavia ja korvaamattomia. Resursseilla on arvoa kilpailun ja markkinoiden näkökulmasta, sillä ne luovat kilpailuetua (Barney & Hesterly 2010).

Tutkimuksen aineiston perusteella kohdekunnissa on monenlaisia erilaisia resursseja, niin taloudellisia, fyysisiä, inhimillisiä ja organisatorisia. Tutkimuskuntien erityisiksi resursseiksi voidaan luokitella aineiston pohjalta luonto erityispiirteineen ja raakamateriaalit (fyysinen resurssi), kunnan historia, imago, kulttuuri, koulutus (inhimillinen resurssi), mentaliteetti (organisatorinen resurssi), arktisuus (fyysinen, inhimillinen resurssi) ja toisaalta kehittämishankkeet ja elinkeinot (taloudellinen resurssi) riippuen, mistä asiaa tarkastelee. Muut aineistosta esille tulleet resurssit, teknologia, sijainti, valtatie, saavutettavuus, turvallisuus, tapahtumat, harrastustoiminta ja henkilöstö, voidaan luokitella vahvuuksiksi. Aineiston pohjalta erityisiä resursseja voidaan hyödyntää matkailussa, markkinoinnissa sekä kaavoituksen ja maankäytön avulla. Matkailun vetovoimatekijäksi koettiin erityisesti luonto. Digitalisaatio, sen kautta etätyömahdollisuudet, kulttuuri- ja koulutustoiminta, harrastusmahdollisuudet ja hankkeet koettiin aineistossa myös keinoina hyödyntää erityisiä resursseja. Elinkeinotoiminta sai lisäksi houkuttelevuutta erityisistä resursseista.

Kaikki haastateltavat kokivat, että resurssit ovat pienet ja talous on haaste niin omassa kunnassa, kuin myös pienissä kunnissa yleensä. Hankkeet koettiin haastatteluissa tärkeiksi, koska niihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Haastatteluissa nähtiin, että erityisiä resursseja hyödyntämällä saadaan taloudellista hyötyä verotulojen, työpaikkojen, liiketoiminnan ja uusien asukkaiden kautta. Vaikka haastatteluissa koettiin, että pienellä kunnalla on pienet resurssit, toiminta voi olla kuitenkin tehokasta ja innovatiivista. Kaikki haastateltavat kokivat oman kunnan elinkeinopolitiikan aktiivisena, joko proaktiivisena tai reaktiivisena, enemmän kuitenkin reaktiivisena taloudellisista resursseista johtuen.

Kunnan elinvoimaisuus riippuu keskeisesti alueen elinkeinoelämän menestyksestä. Jokaisella tutkimuksen kohdekunnalla on omat erityispiirteet, haasteet sekä mahdollisuudet. Niihin pureutumalla saadaan tuloksia aikaan kehittämistyössä. Pienuus ei ole kuitenkaan vain haaste, vaan se on myös mahdollisuus. Aktiivinen kunta luo tulevaisuudenuskoa asukkaisiin ja yrityksiin.