Populistinen retoriikka ja suomalaisuuden rakentuminen perussuomalaisten 2017 kuntavaaliohjelmassa ja sen englanninkielisessä käännöksessä

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitän, mitä retorisia keinoja perussuomalaisten kuntavaaliohjelma ja sen englanninkielinen käännös hyödyntävät vedotakseen lukijaan. Tutkin näiden kielellisten valintojen yhteyksiä ideologiaan ja kansallisidentiteettiin sekä vertailen, miten eri tavoin teksteissä rakennetaan suomalaisuutta ja asemoidaan lukijaa osaksi tätä kansakuntaa. Analyysi keskittyy tarkastelemaan suomalaisuutta ja Suomea sekä näiden vastapuoleksi määriteltyjä ryhmittymiä kuvaavia tunnepitoisia sanavalintoja ja ilmaisuja, jotka ovat tyypillisiä vastakkainasettelulle rakentuvalle populistiselle retoriikalle. Analysoitava aineisto koostuu perussuomalaisten vuoden 2017 kuntavaaliohjelmasta Arjesta se alkaa ja tämän englanninkielisestä käännöksestä The Finnish Workday is the Starting Point, jotka on julkaistu puolueen kotisivuilla. Suomenkielinen kuntavaaliohjelma on kampanjointiväline, jolla puolue esittelee kunnallispoliittisia tavoitteitaan, arvojaan ja linjauksiaan ja pyrkii retoriikan keinoin vakuuttamaan lukijan äänestämään puoluetta. Puolue rakentaa samalla yhtenäistä suomalaisuutta, johon lukijan odotetaan samaistuvan. Käännös puolestaan ei ole suunnattu suomalaisille äänestäjille vaan toimimaan verkostoitumis- ja viestintävälineenä kansainväliselle yleisölle. Tutkin tätä aihetta, koska populismi ja sille ominainen vastakkainasetteluun perustuva retoriikka ovat ajankohtaisia ilmiöitä, joita ei ole kääntämisen näkökulmasta juurikaan tutkittu. Erityisesti kielellisten valintojen yhteyksiä ideologiaan ja valtaan tarkastellaan kuitenkin yhä enemmän. Analyysi perustuu politiikan ja populismin tutkimuksen, retoriikan sekä kieli- ja käännöstieteiden teoreettiseen kirjallisuuteen. Kuntavaaliohjelman käännös tarjoaa mielenkiintoisen tutkimuskohteen, sillä kohderyhmän muutoksen voidaan olettaa merkitsevän myös tekstin funktion muutosta, mikä näkyy eroina lähde- ja kohdetekstin retoriikassa. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että perussuomalaiset hyödyntävät kuntavaaliohjelmassaan erinäisiä suomalaisuuden erityislaatuisuutta ja kansallisen identiteetin yhtenäisyyttä sekä vastakkainasettelua korostavia retorisia keinoja. Aineisto vastaa näin pitkälti populistisen retoriikan erityispiirteitä. Puolue pyrkii kielellisillä valinnoilla kuten inklusiivisella puhuttelulla sekä positiivisilla ja tunnelatautuneilla ilmauksilla rinnastamaan itsensä Suomen kansaan ja rakentamaan vuorostaan muista ryhmistä itselleen ja edustamalleen kansalle uhkakuvia asenteellisilla ja kielteisesti arvolatautuneilla metaforilla ja muilla sanavalinnoilla. Tutkimus osoitti lisäksi, että englanninkielisen käännöksen retoriikka poikkeaa huomattavasti lähdetekstistä, sillä tekstin kohderyhmä ei ole osa kansaa, johon lähdetekstissä pyritään vetoamaan. Eroja esiintyy etenkin siinä, miten käännös ei sisällytä lukijaa me-puhutteluun ja, miten suomalaisuutta kuvaillaan lähinnä ulkopuolisen näkökulmasta. Käännöksessä säilyy alkuperäisen tekstin arvolatautuneisuus, ja puolueen asenteet etenkin maahanmuuttajia kohtaan on esitetty kohdetekstissä lähdetekstiä värittyneemmin ja kärjistetymmin.