Yhdessä vai erikseen? Keskustelu tyttöjen ja poikien yhteis- ja erilliskoulutuksesta Opettajain lehdessä vuosina 1906–1928

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkittiin tyttöjen ja poikien yhteis- ja erilliskoulutuksesta käytyä keskustelua Opettajain lehdessä vuosina 1906–1928. Tutkimuksen painopisteenä oli tutkia millaisin argumentein tyttöjen ja poikien yhteis- ja erilliskoulutusta perusteltiin. Näinä vuosina Suomessa oli käytössä rinnakkaiskoulujärjestelmä, jolloin tärkeimpänä opetuksen väylänä toimi usein kansakoulu tai oppikoulu. Jotkin näistä kouluista tai niiden sisällä olevista luokista oli tarkoitettu ainoastaan tytöille tai pojille, jolloin puhuttiin erilliskouluista tai -luokista. Myös yhteisopetuksessa tietyt oppiaineet saatettiin järjestää sukupuolen mukaan eroteltuna erikoisopetuksena. Tyttöjen ja poikien yhteisopetus alkoi yleistyä räjähdysmäisesti 1900-luvulta alkaen ja huipentuen 1960-luvulle, jolloin peruskoulu-uudistuksen myötä yhteiskoulu vähitellen syrjäytti erillisopetuksen. Tämä muutos luonnollisesti lisäsi keskustelua yhteis- ja erilliskoulutuksen hyödyistä ja haitoista. Koulutusta koskevaa keskustelua syntyi paljon myös muun muassa vuonna 1921 voimaan tulleen oppivelvollisuuslain takia. Tutkimuksen aineistona käytettiin Opettajain lehtiä vuosilta 1906–1928. Digitaaliset lehdet haettiin Kansallisarkistosta käyttämällä valittuja hakusanoja. Hakutuloksista valittiin varsinaiseksi aineistoksi ne kirjoitukset, jotka käsittelivät tyttöjen ja poikien erillis- tai yhteiskoulutusta. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin teoriaa hyödyntäen. Lukukertojen myötä aineiston pohjalta muodostettiin lopulta seitsemän teemaa, joita ovat sukupuoleen kohdistuvat odotukset, sukupuolten väliset erot, sukupuolen mukainen opetus, myönteiset ja kielteiset vaikutukset vastakkaiseen sukupuoleen, naisellisen ja miehisen ohjauksen tarve, resurssit ja säästöt sekä aiemmat kokemukset ja auktoriteetti. Aineistossa esiintyi monipuolisesti argumentteja yhteis- ja erillisopetuksen puolesta ja vastaan. Aineistosta huomattiin, että molempia opetusmuotoja tuettiin melko tasaisesti. Lisäksi eri teemat painottuivat eri opetusmuotoja koskevissa perusteluissa. Tuloksia ja tehtyjä tulkintoja pohdittiin myös oppihistoriallisiin lähtökohtiin ja erityisesti sukupuoliin liittyviä odotuksia koskevaan tutkimukseen verraten.