Elämismaailmasta luokkahuoneisiin : Uusi näkökulma koulumatematiikkaan

Abstract

Huoli oppivelvollisuuskoulun matematiikan oppimistulosten heikentymisestä herättää tutkimaan, miten tilanteeseen on jouduttu. Opetussuunnitelman perusteiden (2014) laaja-alaiset taitotavoitteet ja matematiikan oppimistavoitteet ovat ristiriidassa. Oppimisen laaja-alaisuus on suhteessa elämismaailmaan (käytäntö). Matematiikan oppimistavoitteet painottavat teoreettista osaamista. Ristiriitoja koululuokissa aiheuttavat oppilaan elämismaailmassa kokemat ja opetussuunnitelmassa tarkoitetut merkitykset. Matematiikan merkitys ei välity. Tutkimusongelma, miten matematiikka ilmenee, riippuu havainnon merkityksistä havaitsijalle. Kansallista oppivelvollisuuskoulun matematiikkaa koskeva arvokeskustelu on jäänyt tulevaisuuden rakentamisen näkökulmasta keskeneräiseksi.

Metodologinen rakenne jäsentyy tutkimuspolkuna elämismaailmassa. Fenomenologinen metodi, ajatteleminen (Heidegger), paljastaa matematiikan oppimiseen ja opetukseen liittyviä merkityksiä, merkitysketjuja ja vastakohtaisuuksia. Tutkimuspolulla (oppimispolulla) tavoitteena on kätkeytyneiden merkitysten tiedostaminen (Husserl) ja mieltäminen (Heidegger). Näkökulma menneisyydestä tulevaisuuteen avautuu kulttuurin, politiikan ja tieteen ehdoin.

Uusi näkökulma avaa kulttuuriperäistä yksilöllisyyttä (matematiikan keksiminen, horisontaalinen). Yleisesti näkökulma koulumatematiikkaan laajentaa matematiikan mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta. Näkökulma suosittelee matematiikkakasvatusta taipumusten tukemisena ja yläkouluvaiheen niveltämisenä varhais-, esi- ja alkuopetuksessa saavutettuihin valmiuksiin. Tutkimuspolku ilmentää opettajaa työnsä tutkijana, missä on mukana autenttisia tilannekuvauksia (kursiivi). Aikuiskasvatuksen alaan kuuluva tutkimus tukee matematiikan oppimisen kautta oppilaan yksilöllistyvää ihmisenä kasvua elinikäisella oppimispolulla. Tällöin koulumatematiikka lähenee tiede- ja tietoisuuskasvatusta, joka valmistaa tulevaisuuden matemaattisen tiedon, taidon, tahdon ja tunteen tarpeisiin.

Concern for the decline of learning results in mathematics in compulsory education awakens an interest to study the cause of the present situation. The wide-ranging objectives for skills set out in the national core curriculum (2014) and the learning objectives in mathematics are in conflict. The scope of learning is in relation to lifeworld (practice). The learning objectives in mathematics emphasize theoretical learning. The meanings experienced by the student in lifeworld and the meanings included in the curriculum cause contradictions in classrooms. The significance of mathematics is not conveyed. The research problem of, how mathematics is manifested, depends on the meanings of the observation to the observer. The discussion of values concerning mathematics in the national compulsory education remains unfinished from the point of view of building the future.

The methodological structure appears as a research pathway in the lifeworld. The phenomenological method, thinking (Heidegger), reveals meanings, sequences of meaning and contradictions concerning the learning and teaching of mathematics. The aim of the research pathway (learning pathway) is to recognize (Husserl) and perceive (Heidegger) the hidden meanings. The point of view from the past to the future opens up by means of culture, politics and science.

A new perspective opens up cultural individuality (discovering mathematics, horizontal). In general the perspective to school mathematics broadens the possibilities and impact of mathematics. The viewpoint suggests that mathematics education should support natural inclinations and link the abitilies acquired in the early childhood education, preschool and primary school together with the lower secondary education. The research pathway shows the teacher as the re- searcher of his or her own work with authentic descriptions of situations. Through learning of mathematics research belonging in the field of adult education promotes the student's individualized growth as a person on his or her life-long pathway of studies. School mathematics education thus converges scientific and awareness education which prepares for the future needs of mathematical knowledge, skills, will and emotion.