"Banaaneita ja riistobanaaneita" : poliittinen kuluttaminen yksilöiden silmin
Luomala, Vilja (2019)
2019
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911135910
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911135910
Tiivistelmä
Poliittinen kuluttaminen on poliittisen osallistumisen muoto, joka on kasvattanut suosiotaan viime vuosikymmeninä. Poliittisella kuluttamisella on monia eri muotoja, joista boikotointia, palkitsevaa kuluttamista (eng. buycott) ja diskursiivista poliittista kuluttamista käsitellään tässä tutkielmassa. Tutkielmassa otetaan ilmiöön yksilöiden näkökulma ja selvitetään, mitä poliittiset kuluttajat itse ajattelevat kuluttamisensa poliittisuudesta. Lisäksi analysoidaan, mitkä tekijät saavat tutkittavat henkilöt harjoittamaan poliittista kuluttamista. Tutkimus on rajattu elintarvikkeiden kontekstiin, koska niiden kuluttaminen on arkipäiväistä ja kaikkia koskettavaa.
Tutkielmassa on käytetty aineistona kymmentä litteroitua teemahaastattelua. Haastattelut on tehty alkusyksystä 2019, ja haastateltavat henkilöt on kutsuttu haastatteluun yhdistyksistä, jotka ovat käsitelleet eettisen kuluttamisen teemoja verkkosivuillaan. Aineisto on koodattu ATLAS.ti-ohjelmalla ja analysoitu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan poliittiset kuluttajat nimenomaan pitävät omaa kuluttamistaan poliittisena, ja he uskovat sillä voitavan vaikuttaa laajaan joukkoon erilaisia asioita. Poliittisen kuluttamisen eri muotojen välillä tuli esille sekä samankaltaisuuksia että erilaisuuksia poliittiseen kuluttamiseen motivoivien tekijöiden suhteen. Eri muotojen aloittaminen liittyi yleensä samaan kehityskulkuun, jossa tutkittava heräsi kuluttamiseen liittyviin kysymyksiin. Osittain eri tekijät kuitenkin motivoivat harjoittamaan boikotoimista, palkitsevaa kuluttamista ja diskursiivista poliittista kuluttamista. Tutkittavat henkilöt saivat poliittiseen kuluttamiseen johtavaa tietoa muun muassa kavereilta ja järjestöiltä. Lisäksi heillä oli erilaisia periaatteita eri muotoihin liittyviä valintoja koskien. Boikotoimisen osalta tärkeimmät syyt olivat ympäristösyyt ja ruuantuottajien ja eläinten olot, palkitsevan kuluttamisen osalta keskeistä oli lisäksi elinkeinon tukeminen ja terveyssyyt. Diskursiivisessa poliittisessa kuluttamisessa syyksi nimettiin tiedon levittäminen.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että poliittiseen kuluttamiseen motivoivat tekijät ovat varsin kietoutuneet toisiinsa, ja poliittisten kuluttajien näkemykset kuluttamiseen liittyvistä perusteluista ovat monipuolisemmat kuin teoreettisessa kirjallisuudessa esitetään. Lisäksi yksilöt saattavat osittain rakentaa identiteettiään poliittisen kuluttamisen pohjalta.
Tutkielmassa on käytetty aineistona kymmentä litteroitua teemahaastattelua. Haastattelut on tehty alkusyksystä 2019, ja haastateltavat henkilöt on kutsuttu haastatteluun yhdistyksistä, jotka ovat käsitelleet eettisen kuluttamisen teemoja verkkosivuillaan. Aineisto on koodattu ATLAS.ti-ohjelmalla ja analysoitu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan poliittiset kuluttajat nimenomaan pitävät omaa kuluttamistaan poliittisena, ja he uskovat sillä voitavan vaikuttaa laajaan joukkoon erilaisia asioita. Poliittisen kuluttamisen eri muotojen välillä tuli esille sekä samankaltaisuuksia että erilaisuuksia poliittiseen kuluttamiseen motivoivien tekijöiden suhteen. Eri muotojen aloittaminen liittyi yleensä samaan kehityskulkuun, jossa tutkittava heräsi kuluttamiseen liittyviin kysymyksiin. Osittain eri tekijät kuitenkin motivoivat harjoittamaan boikotoimista, palkitsevaa kuluttamista ja diskursiivista poliittista kuluttamista. Tutkittavat henkilöt saivat poliittiseen kuluttamiseen johtavaa tietoa muun muassa kavereilta ja järjestöiltä. Lisäksi heillä oli erilaisia periaatteita eri muotoihin liittyviä valintoja koskien. Boikotoimisen osalta tärkeimmät syyt olivat ympäristösyyt ja ruuantuottajien ja eläinten olot, palkitsevan kuluttamisen osalta keskeistä oli lisäksi elinkeinon tukeminen ja terveyssyyt. Diskursiivisessa poliittisessa kuluttamisessa syyksi nimettiin tiedon levittäminen.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että poliittiseen kuluttamiseen motivoivat tekijät ovat varsin kietoutuneet toisiinsa, ja poliittisten kuluttajien näkemykset kuluttamiseen liittyvistä perusteluista ovat monipuolisemmat kuin teoreettisessa kirjallisuudessa esitetään. Lisäksi yksilöt saattavat osittain rakentaa identiteettiään poliittisen kuluttamisen pohjalta.