Respiratory Morbidity and Atopic Dermatitis by School Age after Preterm, Term and Post-term Birth : A Nationwide register study

Abstract

Astma ja atooppinen ihottuma ovat yleisiä lapsuusiän sairauksia ja alahengitystieinfektiot ovat alle kouluikäisten lasten yleisimpiä sairaalahoidon syitä. Hyvin ennenaikaiseen syntymään (<32 raskausviikolla) liittyy lisääntynyt lapsuusiän astmariski ja sairaalahoidon tarve hengitystieinfektioiden vuoksi täysiaikaisena syntyneisiin verrattuna. Toisaalta tässä ryhmässä on raportoitu atooppisen ihottuman riskin olevan vähäisempi. Pitkäaikaisesta hengitystiesairastuvuudesta ja atooppisen ihottuman esiintymistä on vähemmän tutkimustietoa kohtalaisen (32+0-33+6 raskausviikoilla) ja hieman (34+0-36+6 raskausviikolla) ennenaikaisesti syntyneiden lasten ryhmistä sekä täysiaikaisena syntyneiden lasten alaryhmistä eriteltynä: varhainen täysiaikainen (37+0-38+6 raskausviikkoa), ’täysi’ täysiaikainen (39+0-40+6 raskausviikkoa), hieman yliaikainen (41+0-41+6) ja yliaikainen (≥42 raskausviikkoa). Syntymäraskausviikkojen lisäksi myös varhaisen elämän vaiheen altistuksilla näyttäsi olevan merkitystä näiden sairauksien synnyssä.

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli verrata kohtalaisen ja hieman ennenaikaisena syntyneiden lasten pitkäaikaista hengitystiesairastuvauutta ja vaikean atooppisen ihottuman ilmaantuvuutta ja mahdollisia riskitekijöitä suhteessa hyvin ennenaikaisena ja täysiaikaisena (>37 raskausviikkoa) syntyneisiin lapsiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin täysiaikaisina syntyneillä raskausviikkoryhmittäin eriteltynä yhteyttä myöhempään astman, atooppisen ihottuman ja alahengitystieinfektioiden sairastumisriskiin. Tutkimuksessa arvioitiin äidin raskaudenaikaisia ja synnytykseen sekä vastasyntyneisyyskauteen liittyviä riskitekijöitä pitkäaikaisen hengitystiesairastuvuuden ja atooppisen ihottuman selittäjinä.

Tähän kansalliseen rekisteritutkimukseen otettiin mukaan kaikki Suomessa syntymärekisterin tietojen mukaan vuosina 1991-2008 syntyneet lapset (n=1,039,263). Tutkimuksesta suljettiin pois lapset, joilta puuttui tieto raskaudenkestosta, joilla oli merkittävä synnynnäinen epämuodostuma ja ne, jotka kuolivat ennen yhden vuoden ikää. Lopullinen tutkimuskohortti (n=1,018,256, joka 98% kaikista) analysoitiin neljässä raskausviikkojen mukaisessa ryhmässä: hyvin ennenaikaiset (n=6,329), kohtalaisen ennenaikaiset (n=6,796), hieman ennenaikaiset (n=39,928) ja täysiaikaiset (n=965,203). Lisäksi täysiaikaisena syntyneet lapset jaettiin vielä neljään ala-ryhmään: varhainen täysiaikainen (n=181,667), ’täysi’ täysiaikainen (n=546,928), hieman yliaikainen (n=189,373) ja yliaikainen (n=47,318). Rekisteritietoja yhdistämällä selvitettiin astman, atooppisen ihottuman ja alahengitystieinfektioiden ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä eri raskausviikkoryhmissä seitsemään ikävuoteen mennessä. Monimuuttuja-analyysillä selvitettiin raskaudenaikaisia, synnytykseen ja vastasyntyneisyyskauteen liittyviä riskitekijöitä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kohtalaisen ja hieman ennenaikaisena syntyneillä lapsilla oli enemmän astmalääkekorvattavuuksia ja sairaalakäyntejä astman ja alahengitystieinfektioiden vuoksi kuin täysiaikaisena syntyneillä, mutta vähemmän kuin hyvin ennenaikaisesti syntyneillä. Myös varhaiseen täysiaikaiseen syntymään liittyi lisääntynyt astmariski, mutta hieman yliaikainen ja yliaikainen syntymä näyttivät suojaavan astmalta verrattuna ’täyteen’ täysiaikaiseen syntymään. Astmaan ja alahengitystieinfektioihin liittyvien sairaalakäyntien ilmaantuvuus väheni raskausviikkojen lisääntyessä. Sitä vastoin, atooppisen ihottuman vuoksi sairaalakäynnit lisääntyivät syntymäraskausviikkojen kasvaessa ja yliaikainen syntymä yhdistyi lisääntyneeseen riskiin. Vakioidussa monimuuttuja-analyysissä hengitystiesairastuvuutta lisääviä riskitekijöitä olivat äidin raskaudenaikainen tupakointi, syntymä keisarileikkauksella, pojan sukupuoli, hoitojakso vastasyntyneiden osastolla ja hengityskonehoito. Lisäksi vastasyntyneisyyskauden antibioottihoito yhdistyi alahengitystieinfektiosairastavuuteen. Merkittävimpiä atooppista ihottumaa ennustavia tekijöitä olivat pojan sukupuoli, esikoisuus, syntymä keskus- tai aluesairaalassa ja syntymä keisarileikkauksella.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten lisäksi myös kohtalaiseen ja hieman ennenaikaiseen syntymään kuten myös varhaiseen täysiaikaiseen syntymään liittyy lisääntynyt sairastuvuus astmaan ja alahengitystieinfektioihin varhaislapsuudessa, mutta yliaikainen syntymä näyttäisi vähentävän tätä sairastuvuutta. Atooppisen ihottuman sairastuvuutta ennenaikaisuus näyttäsi vähentävän, mutta yliaikaisuus vastaavasti lisäävän tätä. Keinoja vaikuttaa sairastumisriskiä vähentäviin tekijöihin, kuten raskaudenaikainen tupakointi, elektiivisen keisarileikkauksen ajankohta, vastasyntyneisyyskauden hengityskonehoito ja antibioottien käyttö, tulisi harkita käytännön työssä.

Asthma and atopic dermatitis are common diseases in childhood and lower respiratory tract infections (LRTIs) are the leading cause of hospitalization in preschool children. Very preterm birth (<32 weeks of gestational age, GA) has been associated with an increased risk of asthma and respiratory infection-related hospital admissions in childhood, whereas the risk of atopic dermatitis in cases of very preterm birth has been found to be decreased compared with children born at term. Long term respiratory morbidity and the risk of atopic dermatitis among children born moderately (MP; 32+0-33+0 weeks) and late preterm (LP; 34+0-36+0 weeks) and among sub-groups of term-born children, i.e. early-term (37+0-38+6 weeks), full-term (39+0-40+6 weeks), late-term (41+0-41+6 weeks) and post-term (≥42 weeks), are less well studied. It is suggested that, in addition to GA at birth, some early-life exposures may also play a role in the pathogenesis of these diseases.

The aim of this study was to compare the incidence and risk of long-term respiratory morbidity and severe atopic dermatitis in MP and LP children with those in very preterm and term children by school age. The study also aimed to evaluate the association of early-term, late-term and post-term birth with later risk of asthma, atopic dermatitis and LRTIs. Maternal-, delivery- and newborn-related factors associated with increased long-term respiratory morbidity and atopic dermatitis in relation to GA at birth were explored.

This national register study included all children born in Finland between 1991 and 2008 based on data derived from the Medical Birth Register (n=1,039,263). After excluding infants with missing data on GA, those with any major congenital anomalies, and those who died before the age of one year, the remaining cohort of 1,018,256 (98.0% of all children born) were analyzed as follows: very preterm (n=6,329), MP (n=6,796), LP (n=39,928) and term (n=965,203). In addition, children born after 37 weeks (n=965,203) were divided into four subgroups: early- term (n=181,667), full-term (n=546,845), late-term (n=189,373) and post-term (n=47,318). The incidence and risk factors for asthma, atopic dermatitis and LRTIs by seven years of age were evaluated by linking the health register data. Maternal and neonatal factors associated with the risk of asthma, atopic dermatitis and LRTIs were assessed using multivariable analysis.

The results of this study showed that MP and LP born children received asthma medication reimbursement and were admitted to hospital for asthma and LRTIs more often than term controls but less frequently than very preterm children. Early- term birth was also a predictor of asthma, while late- and post-term births appeared to be associated with a decreased risk of asthma compared with full-term birth. There was a decreasing trend in hospital visits due to asthma and LRTIs with increasing GA. Instead, the incidence of hospital visits due to atopic dermatitis rose with increasing GA and post-term birth associated with an increased risk of atopic dermatitis. Risk factors for respiratory morbidity in fully adjusted models included maternal smoking during pregnancy, birth by cesarean section, male sex, admission to a neonatal unit and ventilator therapy, and neonatal antibiotic therapy was also associated with the risk of LRTIs. The most relevant risk factors for atopic dermatitis were male sex, being first-born, birth in a level II hospital and birth by cesarean section.

In conclusion, these results suggest that in addition to very preterm birth, MP, LP and early-term births are also associated with an increased risk of asthma and LRTIs in early childhood whereas post-term birth appears to reduce this risk. Interestingly, preterm birth seemed to decrease the risk of atopic dermatitis and post- term birth associated with an increased risk of atopic dermatitis. Means to affect underlying modifiable risk factors, such as smoking during pregnancy, timing of birth by elective cesarean section, neonatal ventilator therapy and antibiotic therapy should be considered in clinical practice.