Svenskundervisning anpassad för alla? : Svensklärares uppfattningar om och erfarenheter av differentiering av svenskundervisningen vid den grundläggande yrkesutbildningen

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee ruotsinopettajien käsityksiä ja kokemuksia ruotsin opetuksen eriyttämisestä toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkimuksen taustana käsittelen toisen asteen ammatillista koulutusta Suomessa sekä opetuksen eriyttämistä ja eriyttämisen taustalla vaikuttavia teorioita. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten opettajat määrittelevät eriyttämisen, millaisia käsityksiä heillä on eriyttämisen merkityksestä ja mahdollisista haasteista, miten he eriyttävät opetustaan sekä selvittää, millaisia kokemuksia heillä on eriyttämisen vaikutuksista.

Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän ruotsinopettajaa kolmesta eri ammattioppilaitoksesta eri puolilta Suomea. Tutkimusaineiston keräämiseen on käytetty kahta menetelmää: haastattelua ja havainnointia. Olen haastatellut jokaista informanttia yksilöllisesti sekä havainnoinut kolmen informantin oppitunteja. Haastatteluista saatu materiaali on tutkimuksen keskiössä, kun taas havainnointeja on käytetty täydentämään haastatteluista saatua informaatiota. Aineisto on analysoitu pääasiallisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla, mutta analyysi sisältää myös kvantitatiivisia piirteitä.

Tutkimustulokseni osoittavat, että informanttien käsityksissä eriyttämisestä on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Osa informanteista määrittelee eriyttämisen melko laajasti ja kuvailee eriyttämistä keinona, jonka avulla voidaan ottaa huomioon opiskelijoiden vaihtelevat ja yksilölliset tarpeet, kun taas osa yhdistää eriyttämisen erityisesti opiskelijoiden taitotasoon ja eri taitotasoilla olevien opiskelijoiden tukemiseen. Enemmistö informanteista pitää eriyttämistä tärkeänä ja kokee jatkuvaa tarvetta ruotsinopetuksen eriyttämiselle. Informantit pitävät eriyttämistä tärkeänä etenkin opiskelijoiden vaihtelevan taitotason vuoksi, mutta osa pitää eriyttämistä merkityksellisenä myös mm. opiskelijoiden motivaation kohottamiseksi sekä positiivisten oppimiskokemusten tuottamiseksi. Informanttien kokemat eriyttämisen haasteet liittyvät useimmiten resursseihin, opiskelija-ainekseen sekä opettajan omaan tietotaitoon opetuksen eriyttämisestä. Kaikki informantit kertovat eriyttävänsä opetustaan. Jotkut kertovat hyödyntävänsä monipuolisesti erilaisia metodeja, kun taas toiset kertovat eriyttävänsä suppeammin. Useat informanteista kertovat eriyttävänsä mm. vaihtelemalla tehtävien määrää. Muita yleisiä keinoja ovat mm. erilaisten työtapojen ja tehtävien hyödyntäminen, työtahdin yksilöllistäminen sekä opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaaminen. Enemmistö informanteista kokee, että eriyttämisellä on ollut positiivinen vaikutus opiskelijoiden oppimistuloksiin, mutta myös negatiivisia kokemuksia löytyy. Useat informanteista kokevat myös, että eriyttäminen on vaikuttanut positiivisesti opiskelijoiden suhtautumistapaan ruotsinopiskelua kohtaan.