Total Hip Replacement and Reproductional Health : An analysis based on combined national register data
Kuitunen, Ilari (2019)
Kuitunen, Ilari
Tampere University
2019
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1329-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1329-6
Tiivistelmä
Lonkan tekonivelleikkaus on tehokas ja kustannusvaikuttava toimenpide, ja hyvien tuloksien myötä, näitä leikkauksia tehdään yhä enemmän myös nuorille, fertiili- ikäisille potilaille. Aiempia tutkimuksia tekonivelleikattujen fertiili-ikäisten naisten ja miesten lisääntymisterveydestä on vain muutamia. Nämä aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä analysoimaan synnytystapaa leikkauksen jälkeen, tekonivelen pysyvyyttä synnytyksen jälkeen ja riskiä vastasyntyneen epämuodostumiin äidin tekonivelleikkauksen jälkeen. Näissä tutkimuksissa ei ole raportoitu tekonivelen vaikeuttavan synnytystä, eikä synnytyksen heikentävän tekonivelen pysyvyyttä. Epämuodostumia on raportoitu kahdessa potilastapauksessa, mutta molemmissa niitä pidettiin tekoniveleen liittymättömänä. Kaikki aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin olleet lähinnä potilastapauksia tai pieniä paikallisia potilassarjoja.
Tämän kohorttitutkimuksen tavoitteena oli selvittää kansallisella tasolla koko maanlaajuisia rekisteritietoja hyödyntäen retrospektiivisesti lonkan tekonivelleikkauksen vaikutusta kokonaisvaltaisesti lisääntymisterveyteen. I osatyössä selvitimme tekonivelen vaikutusta fertiliteettiin. II osatyössä tutkimme lisääkö lonkan tekonivel riskiä raskaudenkeskeytyksille. III osatyössä analysoimme synnytyksiä ja vastasyntyneen syntymäterveyttä ennen ja jälkeen tekonivelleikkausta. IV osatyössä tutkimme lisääkö äidin tekonivel riskiä synnynnäisille epämuodostumille. V osatyössä selvitimme synnytyksen vaikutusta lonkan tekonivelen pysyvyyteen.
Aineistomme koostui kuudesta eri rekisteristä. Tekonivel-, syntymä-, raskaudenkeskeytys- ja epämuodostuma rekisterit ovat Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämiä. Lisäksi hyödynsimme Kelan erityiskorvattavuus tietoja pitkäaikaissairauksista ja väestörekisteriä verrokkiryhmän poimintaan. Tekonivelleikkaukset kerättiin vuosilta 1980-2007. Tiedot raskauksista ja vastasyntyneistä ovat vuosilta 1987-2007. Tutkimusryhmän muodostivat 2 429 naista (leikkauksen aikana iältään 15-45 vuotta) ja 3 434 miestä (iältään 15-50 vuotta), joille oli leikattu lonkan tekonivel. Verrokkiryhmään kuului 7 276 naista ja 10 299 miestä, joilla ei ollut tekoniveltä ja jotka olivat iältään ja asuinpaikaltaan kaltaistettuja tutkimusryhmään. Tilastollisina analyyseinä käytettiin jakauman mukaisten tunnuslukujen ja testausten (t-testi, Mann-Whitney U, Khiin neliö) lisäksi logistisia regressiomalleja, Kaplan-Meierin elinaika-analyysiä ja Coxin riskimallia.
I osatyössä havaitsimme, että lonkan tekonivelpotilaiden leikkauksen jälkeinen lapsensaanti oli alentunutta verrattuna verrokkeihin. Naisten vakioitu riskitiehyssuhde saada lapsi leikkauksen jälkeen oli 0.56 (95% luottamusväli 0.46 – 0.68) ja miesten vakioitu riskitieheyssuhde0.80 (95% lv 0.69 – 0.92). II osatyössä osoitimme, että naisilla oli raja-arvoisesti lisääntynyt riski raskaudenkeskeytyksiin tekonivelleikkauksen jälkeen (vakioitu vedonlyöntisuhde 1.50 (95% lv 0.99-2.28)), vaikka tutkimusryhmässä suurempi osauus raskaudenkeskeytyksistä olikin äidin terveyden vuoksi (14.3% vs. 2.7%). III osatyössä tutkimusryhmässä oli selvästi suurempi osuus keisarinleikkauksia (52.9% vs. 19.3%). Lisäksi synnytykset olivat useammin ennenaikaisia (vakioitu vedonlyöntisuhde 3.58 (95% lv 2.03 – 6.30)) ja vastasyntyneet pienempipainoisia viikkoihin nähden (vakioitu vedonlyöntisuhde 2.83 (95% lv (1.35 – 5.93)). IV työssä riski synnynnäisille epämuodostumille ei ollut kohonnut tutkimusryhmässä (vedonlyöntisuhde 3.93 (95% lv 0.76 – 20.2, p=0.13). V osatyössä näytimme, että synnytys ei heikennä lonkan tekonivelen kestävyyttä (vakioitu riskitiheyssuhde uusintaleikkaukselle 1.12 (95% lv 0.77 – 1.62)).
Näiden tuloksien perusteella voimme todeta, että synnytys ei vaikuta lonkan tekonivelen pysyvyyteen. Lisäksi, fertiliteetti on verrokkiväestöä pienempää tekonivelleikkauksen jälkeen, sekä miehillä, että naisilla. Alentunutta syntyvyyttä ei selitä kuitenkaan lisääntynyt riski raskaudenkeskeytyksille, vaan pienempi lukumäärä raskauksia tekonivelpotilailla leikkauksen jälkeen. Tekonivelleikkaus vaikuttaa selvästi naisen synnytystapaan. Vastasyntyneiden syntymäterveys vaikuttaisi olevan heikompi tutkimusryhmässä, mutta riski epämuodostumille ei ole kohonnut. Riskiä epämuodostumiin ja hidastuneeseen sikiön kasvuun voisi tarkentaa jatkotutkimuksissa erityisesti metalli-metalli lonkkatekonivelen saaneilla potilailla.
Tämän kohorttitutkimuksen tavoitteena oli selvittää kansallisella tasolla koko maanlaajuisia rekisteritietoja hyödyntäen retrospektiivisesti lonkan tekonivelleikkauksen vaikutusta kokonaisvaltaisesti lisääntymisterveyteen. I osatyössä selvitimme tekonivelen vaikutusta fertiliteettiin. II osatyössä tutkimme lisääkö lonkan tekonivel riskiä raskaudenkeskeytyksille. III osatyössä analysoimme synnytyksiä ja vastasyntyneen syntymäterveyttä ennen ja jälkeen tekonivelleikkausta. IV osatyössä tutkimme lisääkö äidin tekonivel riskiä synnynnäisille epämuodostumille. V osatyössä selvitimme synnytyksen vaikutusta lonkan tekonivelen pysyvyyteen.
Aineistomme koostui kuudesta eri rekisteristä. Tekonivel-, syntymä-, raskaudenkeskeytys- ja epämuodostuma rekisterit ovat Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämiä. Lisäksi hyödynsimme Kelan erityiskorvattavuus tietoja pitkäaikaissairauksista ja väestörekisteriä verrokkiryhmän poimintaan. Tekonivelleikkaukset kerättiin vuosilta 1980-2007. Tiedot raskauksista ja vastasyntyneistä ovat vuosilta 1987-2007. Tutkimusryhmän muodostivat 2 429 naista (leikkauksen aikana iältään 15-45 vuotta) ja 3 434 miestä (iältään 15-50 vuotta), joille oli leikattu lonkan tekonivel. Verrokkiryhmään kuului 7 276 naista ja 10 299 miestä, joilla ei ollut tekoniveltä ja jotka olivat iältään ja asuinpaikaltaan kaltaistettuja tutkimusryhmään. Tilastollisina analyyseinä käytettiin jakauman mukaisten tunnuslukujen ja testausten (t-testi, Mann-Whitney U, Khiin neliö) lisäksi logistisia regressiomalleja, Kaplan-Meierin elinaika-analyysiä ja Coxin riskimallia.
I osatyössä havaitsimme, että lonkan tekonivelpotilaiden leikkauksen jälkeinen lapsensaanti oli alentunutta verrattuna verrokkeihin. Naisten vakioitu riskitiehyssuhde saada lapsi leikkauksen jälkeen oli 0.56 (95% luottamusväli 0.46 – 0.68) ja miesten vakioitu riskitieheyssuhde0.80 (95% lv 0.69 – 0.92). II osatyössä osoitimme, että naisilla oli raja-arvoisesti lisääntynyt riski raskaudenkeskeytyksiin tekonivelleikkauksen jälkeen (vakioitu vedonlyöntisuhde 1.50 (95% lv 0.99-2.28)), vaikka tutkimusryhmässä suurempi osauus raskaudenkeskeytyksistä olikin äidin terveyden vuoksi (14.3% vs. 2.7%). III osatyössä tutkimusryhmässä oli selvästi suurempi osuus keisarinleikkauksia (52.9% vs. 19.3%). Lisäksi synnytykset olivat useammin ennenaikaisia (vakioitu vedonlyöntisuhde 3.58 (95% lv 2.03 – 6.30)) ja vastasyntyneet pienempipainoisia viikkoihin nähden (vakioitu vedonlyöntisuhde 2.83 (95% lv (1.35 – 5.93)). IV työssä riski synnynnäisille epämuodostumille ei ollut kohonnut tutkimusryhmässä (vedonlyöntisuhde 3.93 (95% lv 0.76 – 20.2, p=0.13). V osatyössä näytimme, että synnytys ei heikennä lonkan tekonivelen kestävyyttä (vakioitu riskitiheyssuhde uusintaleikkaukselle 1.12 (95% lv 0.77 – 1.62)).
Näiden tuloksien perusteella voimme todeta, että synnytys ei vaikuta lonkan tekonivelen pysyvyyteen. Lisäksi, fertiliteetti on verrokkiväestöä pienempää tekonivelleikkauksen jälkeen, sekä miehillä, että naisilla. Alentunutta syntyvyyttä ei selitä kuitenkaan lisääntynyt riski raskaudenkeskeytyksille, vaan pienempi lukumäärä raskauksia tekonivelpotilailla leikkauksen jälkeen. Tekonivelleikkaus vaikuttaa selvästi naisen synnytystapaan. Vastasyntyneiden syntymäterveys vaikuttaisi olevan heikompi tutkimusryhmässä, mutta riski epämuodostumille ei ole kohonnut. Riskiä epämuodostumiin ja hidastuneeseen sikiön kasvuun voisi tarkentaa jatkotutkimuksissa erityisesti metalli-metalli lonkkatekonivelen saaneilla potilailla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]