Opettajankouluttajat portinvartijoina opettajankoulutuksen opiskelijavalinnassa

Abstract

Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnan ratkaisevana vaiheena toteutetaan soveltuvuuskoe, jossa opettajankouluttajat arvioivat hakijoiden soveltuvuutta opettajankoulutukseen ja opettajan ammattiin. Vaikka opettajankouluttajien asema opiskelijoiden valinnassa on keskeinen, on heidän roolinsa opettajankoulutuksen portinvartijoina kuitenkin jäänyt vähäiselle tutkimukselliselle huomiolle.

Tämä väitöskirja keskittyi tarkastelemaan opettajankouluttajien muodostamia opiskelijavalintakriteereitä ja suoriutumista soveltuvuuskokeen arvioitsijoina. Opiskelijavalintakriteereitä tutkittiin mixed methods -menetelmällä yhdistäen soveltuvuuskoearvioitsijoina toimineiden opettajankouluttajien haastattelu- (n = 8) ja kyselyaineistoja (n = 92). Opettajankouluttajien soveltuvuuskoesuoriutumista analysoitiin rekisteritutkimuksella, jonka aineistot sisälsivät soveltuvuuskokeeseen osallistuneiden (n = 2858) ja koulutukseen valittujen hakijoiden (n = 479 ja 235) tiedot.

Tutkimustulosten mukaan opettajankouluttajat pyrkivät edistämään esimerkiksi henkilökohtaisen kehittymisprosessin sekä kompleksisten ammatillisten vaatimusten hallintaan kykenevien hakijoiden valikoitumista opettajankoulutukseen. Toisaalta tulokset kuitenkin paljastivat opettajankouluttajien samassakin opettajankoulutusyksikössä kohdistavan hakijoihin eriytyneitä, jopa keskenään vastakkaisia vaatimuksia.

Opettajankouluttajat vaikuttivat muodostavan valinnassa piilokiintiöitä antaessaan korkeampia soveltuvuuskoepisteitä miehille sekä iäkkäämmille hakijoille. Lisäksi tulokset nostivat esiin myös opettajankoulutuksen ja opiskelijavalinnan välisen yhteensopivuusongelman, sillä opettajankouluttajien suorittamat soveltuvuuskoearviot eivät juurikaan ennustaneet hakijoiden suoriutumista luokanopettajaopinnoissa.

Vaikka väitöskirja kyseenalaistaakin opettajankoulutuksemme opiskelijavalintamenettelyjen uskottavuutta, havainnollistaa se samalla niitä kohteita, joihin valintojen kehittämistoimia kannattaisi ensisijaisesti suunnata. Kun opettajankoulutukset siirtyvät yhteisvalintaan vuonna 2020, on yhtenäisen opiskelijavalinnan takaamiseksi paitsi kehitettävä entistä luotettavampia valintamenetelmiä myös tuettava aiempaa strukturoidummin opettajankouluttajien ammatillista oppimista portinvartijatehtävässä.

The decisive phase in student selection for the Finnish primary school teacher education programme is the aptitude test, in which teacher educators assess applicants’ suitability for teacher studies and the teaching profession. Although teacher educators’ position in student selection is pivotal, previous research targeting their role as teacher education gatekeepers has been scarce.

This dissertation focused on the student selection criteria teacher educators constitute and their performance as assessors in entrance examinations. Student selection criteria were examined using mixed methods research, combining interview (n = 8) and survey (n = 92) data on teacher educators working as assessors in aptitude test. Teacher educators’ performance in entrance examinations was analysed using register-based study. The data consisted of applicants who participated in the aptitude test (n = 2858) and who were selected for the programme (n = 479 and 235).

The results of this study indicate that the aim of teacher educators is to promote the selection of candidates who are capable of managing the personal development process and complex professional requirements. On the other hand, the results revealed that teacher educators even in the same teacher education unit set divergent, even opposing, requirements for the applicants.

It seemed that teacher educators formed hidden quotas in student selection when awarding better entrance examination scores to male and older applicants. In addition, the results highlighted the absence of compatibility between the teacher education programme and student selection since the suitability assessments made by teacher educators only barely predicted applicants’ performance in teacher studies.

Although the dissertation questions the credibility of the student selection process for Finnish teacher education, it also illustrates the areas at which development efforts should primarily be directed. When teacher education programmes establish a joint application system in 2020, in order to guarantee uniform student selection, more reliable selection methods should be developed and teacher educators’ professional learning as gatekeepers should be supported in a more structured way.