Koneistamon tiedonhallinnan kehittäminen tuotantotoiminnan näkökulmasta
Virtanen, Eero (2019)
2019
Tietojohtamisen DI-tutkinto-ohjelma
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911055738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911055738
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin konepajan tiedonhallintaa koneistustoiminnan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koneistustoiminnan tietotarpeet ja se, miten yrityksessä tällä hetkellä niihin vastattiin. Selvityksen perusteella oli tavoitteena muodostaa konkreettisia toimintaehdotuksia niihin tiedonhallintatoimiin, joissa tutkimuksen perusteella havaittaisiin puutteita tai parantamismahdollisuuksia.
Tutkimus on rakennettu kahdesta toisiaan tukevasta osuudesta; kirjallisuuskatsauksesta sekä tapaustutkimuksena suoritetusta empiirisestä osuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin siihen millaista tietoa yritykset yleensä tarvitsevat toimintaansa ja miten tämä tieto muodostuu, tallentuu ja tulee uudelleen jaetuksi yrityksessä. Kirjallisuuskatsauksessa edellämainittuja tekijöitä käsiteltiin sekä datan, informaation että tiedon näkökulmasta. Toisena aihealueena kirjallisuukatsauksessa tarkasteltiin prosesseja tapana kuvata yrityksen toimintaa ja niiden tehostamiseen käytettyjä menetelmiä.
Tutkimuksen empiriavaiheessa yrityksen tiedonhallinnan tilaa selvitettiin puolistrukturoidulla haastattelulla ja tutustumalla yrityksen nykyisten työtietojärjestelmien sisältämään informaatioon. Haastattelujen perusteella suurimmiksi kehityskohteiksi nousivat hiljaisen tiedon hallinnan strategian puute sekä eksplisiittisen tiedon osalta työtietojärjestelmien palauteloopin puuttuminen. Haastattelujen löydöksiä onnistuttiin havaitsemaan myös sekundääridatasta saaduista tuloksista. Suurempien löydösten lisäksi haastattelut antoivat monia pienempiä parannusmahdollisuuksia yrityksen nykyisiin tiedonhallinta- ja hyödyntämisprosesseihin.
Kirjallisuuskatsauksen ja suoritettujen haastattelujen löydösten tuloksena kohdeyritykselle saatiin luotua ehdotuksia toimista sekä hiljaisen että eksplitsiittisen tiedon hallinnan vahvistamiseksi. Hiljaisen tiedon hallinnan osalta korostuvat johdon vastuu tiedon hallinnasta sekä mestari-kisällilähtöisen oppimisympäristön luominen. Eksplisiittisen tiedon osalta toimet korostavat tiedonluomisprosessien sekä tiedonhallintaan liittyvien toimintatapojen yhtenäistäminen.
Tutkimus on rakennettu kahdesta toisiaan tukevasta osuudesta; kirjallisuuskatsauksesta sekä tapaustutkimuksena suoritetusta empiirisestä osuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin siihen millaista tietoa yritykset yleensä tarvitsevat toimintaansa ja miten tämä tieto muodostuu, tallentuu ja tulee uudelleen jaetuksi yrityksessä. Kirjallisuuskatsauksessa edellämainittuja tekijöitä käsiteltiin sekä datan, informaation että tiedon näkökulmasta. Toisena aihealueena kirjallisuukatsauksessa tarkasteltiin prosesseja tapana kuvata yrityksen toimintaa ja niiden tehostamiseen käytettyjä menetelmiä.
Tutkimuksen empiriavaiheessa yrityksen tiedonhallinnan tilaa selvitettiin puolistrukturoidulla haastattelulla ja tutustumalla yrityksen nykyisten työtietojärjestelmien sisältämään informaatioon. Haastattelujen perusteella suurimmiksi kehityskohteiksi nousivat hiljaisen tiedon hallinnan strategian puute sekä eksplisiittisen tiedon osalta työtietojärjestelmien palauteloopin puuttuminen. Haastattelujen löydöksiä onnistuttiin havaitsemaan myös sekundääridatasta saaduista tuloksista. Suurempien löydösten lisäksi haastattelut antoivat monia pienempiä parannusmahdollisuuksia yrityksen nykyisiin tiedonhallinta- ja hyödyntämisprosesseihin.
Kirjallisuuskatsauksen ja suoritettujen haastattelujen löydösten tuloksena kohdeyritykselle saatiin luotua ehdotuksia toimista sekä hiljaisen että eksplitsiittisen tiedon hallinnan vahvistamiseksi. Hiljaisen tiedon hallinnan osalta korostuvat johdon vastuu tiedon hallinnasta sekä mestari-kisällilähtöisen oppimisympäristön luominen. Eksplisiittisen tiedon osalta toimet korostavat tiedonluomisprosessien sekä tiedonhallintaan liittyvien toimintatapojen yhtenäistäminen.