Retorinen diskurssianalyysi suomalaisen identiteetin rakentumisesta saunan kontekstissa

Abstract

Monet arjen käytännöt rakentavat ymmärrystä siitä, millaista on olla jonkin maan kansalainen ja millaista käyttäytymistä tähän liittyy. Yksi tällainen käytäntö Suomessa on saunominen. Sauna on tiivis osa suomalaista elämäntapaa ja monille suomalaisille viikoittain toistuva arkinen rituaali. Sauna on myös yksi keskeisistä kansallisista symboleista Suomessa. Tässä tutkielmassa tarkoitukseni on ensinnäkin selvittää, miten suomalaista identiteettiä rakennetaan kielellisesti, kun perustellaan, miten sauna liittyy Suomeen (l. kansallinen taso). Tutkielman toisena tehtävänä on analysoida, miten nämä merkitykset näyttäytyvät kertomuksissa, joissa kuvataan oman elämän saunakokemuksia (l. elämäkerrallinen taso). Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu nationalismia ja kansallista identiteettiä koskevasta teoriasta ja aiemmasta tutkimuksesta. Tutkielman aineisto koostui 16–20-vuotiaiden saunaa käsittelevistä kirjoituksista, jotka on kerätty pääkaupunkiseudulla sijaitsevista kouluista vuosina 2002, 2008 ja 2014. Tutkimusmenetelmänä oli retorinen diskurssianalyysi, ja analyysissä pyrkimyksenä oli paikantaa nuorten kirjoituksista erilaisia kansallisen identiteetin rakentamisstrategioita. Analyysin perusteella nuoret käyttivät kuutta kansallisen identiteetin rakentamisstrategiaa, kun he perustelivat, miksi sauna on keskeinen kansallinen symboli. Näitä olivat jaetun kokemuksen strategia, ainutlaatuisuusstrategia, erottautumisstrategia, tunnettuusstrategia, jaettujen arvojen strategia ja etnisen ulkomuodon strategia. Näistä kolme esiintyi myös omasta elämästä kirjoitetuissa kertomuksissa. Nämä kolme strategiaa olivat jaetun kokemuksen strategia, ainutlaatuisuusstrategia ja erottautumisstrategia. Kansallisen tason perusteluissa jaetun kokemuksen strategiassa suomalaisesta identiteetistä rakentui yhtenäinen ja jatkuva nuorten korostaessa suomalaisten samankaltaisuutta sekä toisiin suomalaisiin nykyhetkessä että aiempiin sukupolviin menneisyydessä. Ainutlaatuisuusstrategiassa suomalainen identiteetti rakentui puolestaan ainutlaatuiseksi ja jatkuvaksi, kun nuoret viittasivat kansan yksilöllisyyttä esiintuoviin asioihin ja korostivat näiden erityistä historiallista yhteyttä Suomeen. Erottautumisstrategiassa nuoret tuottivat vertailuasetelman, jossa suomalainen identiteetti rakentui paremmaksi kuin vertailun kohteena oleva kansa. Tunnettuusstrategiassa suomalainen identiteetti sai merkityksensä muilta kansoilta saadun tunnustuksen kautta. Jaettujen arvojen strategiassa keskeistä oli suomalaisten samankaltaisuuden korostaminen perhearvojen suhteen, kun taas etnisen ulkomuodon strategiassa suomalainen identiteetti rakentui muista eroavasta tunnistettavasta ulkomuodosta. Elämäkerrallisella tasolla kertomukset vahvistivat kansallisen tason perusteluissa esitettyjä väitteitä. Jaetun kokemuksen strategiassa nuoret tuottivat yhtenäisyyttä sekä omaan lähipiiriinsä että suomalaisiin kansana, kun taas ainutlaatuisuusstrategiassa nuoret korostivat saunamuistojensa olevan vain suomalaisille ainutlaatuisia ja mahdollisia. Erottautumisstrategiassa nuoret vertasivat itsensä ja suomalaisten saunakäyttäytymistä muihin kansoihin korostaen suomalaisten paremmuutta. Kertomuksissa nuoret sitoivat koko kansaa koskevat väitteensä osaksi omalle elämälleen antamia merkityksiä. Näin nuoret rakensivat kertomuksissaan omaa identiteettiään suomalaisena. Tulokset osoittavat, että nuoret käyttivät osin samoja kansallisen identiteetin rakentamisstrategioita kansallisen tason perusteluissa ja oman elämän kertomuksissa. Näin nuoret rakensivat yhteyden kansallisen ja elämäkerrallisen tason välille ja merkityksellistivät omaa elämäänsä kansallisesti jaettujen merkitysten kautta. Tulos tarjoaa kansallisen identiteetin tutkimiseen uudenlaisen näkökulman, jota voidaan hyödyntää etenkin tutkittaessa kansallisten identiteettien rakentumista erilaisten symbolien ja rituaalien yhteydessä.

Many routine practices in everyday life construct our understanding of what it means to have a national identity and belong to a nation. In Finland one such practice is sauna bathing, which is an important part of the everyday life in Finland. For many Finns taking a sauna is a weekly ritual. Sauna is also one of the key national symbols of Finland. This thesis had two objectives. The first was to examine how national identity was constructed in essays in which adolescents described why sauna is a national symbol of Finland (national level). The second objective was to study how these national meanings were expressed in the adolescents’ narratives based on their personal experiences on sauna (biographic level). The theoretical framework used in this thesis draws from previous theories and studies of nationalism and national identity. The data consisted of essays written by 16–20-year-old Finnish upper secondary school students in the Helsinki metropolitan area. The data were analyzed using rhetorical discourse analysis to identify strategies constructing national identity. At the national level, the analysis showed six national identity strategies: shared experience, uniqueness, positive comparison, recognition, shared values and ethnic appearance. Three of these strategies also appeared in the narratives based on the students’ personal experiences on sauna, including shared experience, uniqueness and positive comparison.

At the national level, the shared experience strategy consisted of constructed national identity based on national sameness and continuity in the context of sauna. In the uniqueness strategy, adolescents distinguished Finnish identity from other national identities by emphasizing the unique and ancient connection between sauna and Finland. As for the positive comparison strategy, the adolescents evaluated Finnish identity positively compared to other national identities. In the recognition strategy, national identity was constructed around the acknowledgment Finns get from other nations in the context of sauna. The shared values strategy consisted of emphasizing national sameness in the context of shared family values. In the ethnic appearance strategy, national identity was constructed around a distinct Finnish look. At the biographic level based on the narratives, the shared experience strategy consisted of the adolescents’ sameness with their family and the Finnish people in general. The adolescents described their experiences of sauna as unique to Finland and Finnish people in the uniqueness strategy. In the positive comparison strategy, the adolescents constructed their national identity around their experiences of foreigners not being as tough as Finns when taking a sauna. In regard to these strategies, the narratives constructed Finnish identity equally compared with the national level. By using the same national meanings in the narratives, the adolescents emphasized their belonging to the Finnish people and constructed their own national identity. To conclude, the results indicated that three of the national identity strategies were used both at the national and biographic level in the context of sauna. This gives new understanding of how people construct their own life stories and narratives in relation to national meanings, thus binding them together. The results offer a new perspective on studying the ways national identities are constructed, especially in the context of national symbols and rituals.