Kohtuulliset mukautukset vammaisten yhdenvertaisuuden edistäjänä
Hirvi, Sanna (2019)
2019
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911045718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911045718
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään vammaisen oikeutta kohtuullisiin mukautuksiin. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia velvoitteita Suomessa vuonna 2016 ratifioitu yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) asettaa viranomaisille vammaisten yhdenvertaisuuden edistä-miseksi. Yhdistyneet kansakunnat solmi vuonna 2006 yleissopimuksen, jonka myötä yleisesti mää-riteltiin, että kohtuullisten mukautusten epääminen vammaiselta on kiellettyä syrjintää. Tästä syystä tutkimuksessa selvitetään, mitä tarkoitetaan syrjinnällä ja sen kahdella näkökulmalla eli kielletyllä ja sallitulla syrjinnällä. Kohtuulliset mukautukset on terminä melko uusi, erityisesti Suomen oikeus-järjestelmässä, joten tutkimus selvittää myös, mitä tämä termi tarkoittaa.
Tutkimusmenetelmä on pääosin lainopillinen, mutta tutkimuksessa hyödynnetään myös muun mu-assa oikeussosiologiaa. Lähdeaineisto koostuu voimassa olevasta oikeudesta, lakien ja sopimusten esitöistä ja ratkaisukäytännöistä sekä oikeuskirjallisuudesta. Oikeuskirjallisuudessa hyödynnetään sekä julkisoikeuden että oikeussosiologian aineistoja.
Tutkimuksen johtopäätöksenä korostetaan kohtuullisten mukautusten merkittävyyttä vammaisoi-keuskontekstissa ja vammaisten yhdenvertaisuuden edistäjänä. Kohtuulliset mukautukset on yleisesti arvioitu edistävän vammaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia merkittävästi niin viranomaistoimin-nassa, työelämässä kuin arkisissakin asioissa. Yhdenvertaisuuden selkeimpiä haasteita on syrjinnän tunnistaminen, jolloin kohtuullisten mukautusten epäämisen määritteleminen syrjinnäksi on merkki vammaisten yhdenvertaisuuden edistymisestä. Yleissopimuksen myötä korostuu lainsäätäjän ja -so-veltajan (viranomaisten) velvollisuus huolehtia vammaisten perusoikeuksien toteutumisesta.
Tutkimusmenetelmä on pääosin lainopillinen, mutta tutkimuksessa hyödynnetään myös muun mu-assa oikeussosiologiaa. Lähdeaineisto koostuu voimassa olevasta oikeudesta, lakien ja sopimusten esitöistä ja ratkaisukäytännöistä sekä oikeuskirjallisuudesta. Oikeuskirjallisuudessa hyödynnetään sekä julkisoikeuden että oikeussosiologian aineistoja.
Tutkimuksen johtopäätöksenä korostetaan kohtuullisten mukautusten merkittävyyttä vammaisoi-keuskontekstissa ja vammaisten yhdenvertaisuuden edistäjänä. Kohtuulliset mukautukset on yleisesti arvioitu edistävän vammaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia merkittävästi niin viranomaistoimin-nassa, työelämässä kuin arkisissakin asioissa. Yhdenvertaisuuden selkeimpiä haasteita on syrjinnän tunnistaminen, jolloin kohtuullisten mukautusten epäämisen määritteleminen syrjinnäksi on merkki vammaisten yhdenvertaisuuden edistymisestä. Yleissopimuksen myötä korostuu lainsäätäjän ja -so-veltajan (viranomaisten) velvollisuus huolehtia vammaisten perusoikeuksien toteutumisesta.