Amerikkalainen vapaus vuonna 2018: sisällönanalyysi New York Timesin ja Wall Street Journalin pääkirjoituksista

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani, millainen vapauskäsitys kahden merkittävän yhdysvaltalaisen sanomalehden pääkirjoitusten perusteella muodostuu. Vapaus on ollut amerikkalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa merkittävä käsite läpi sen historian, mutta sen merkitys on vuosien saatossa muuttunut moneen kertaan. Vapaus on kuitenkin edelleen amerikkalaisille ainutlaatuisen ja kiistämättömän tärkeä käsite.

Tutkielmassani haluan tarkastella, miten vapaus ymmärretään kahdesta erilaisesta ideologisesta lähtökohdasta. Käytän aineistonani New York Timesin ja Wall Street Journalin ajanjaksolla 1.1.2018 – 31.12.2018 julkaistuja pääkirjoituksia, joissa on mainittu sana vapaus (freedom tai liberty). Toteutan tutkielmani sisällönanalyysinä, jonka teoreettinen perusta on negatiivinen, positiivinen ja republikaaninen vapauskäsitys. Negatiivinen vapauskäsitys ymmärtää vapauden esteiden puutteena. Positiivinen vapauskäsitys taas painottaa näkökulmasta riippuen vapautta joko ihmisen todellisten tavoitteiden saavuttamisena ja impulssien vastustamisena, yhteisön etuna tai toimintakykynä. Republikaaninen vapauskäsitys puolestaan ymmärtää vapauden ensisijaisesti asianmukaisessa järjestelmässä toteutuvana vapautena mielivallan alta. Olen luokitellut aineistoni teoriateesien avulla, jotka ilmentävät kunkin vapauskäsityksen oleellisia näkökulmia.

Analyysin tulokset osoittavat, että vapaus ymmärretään molempien lehtien pääkirjoituksissa ensisijaisesti negatiivisen vapauskäsityksen kautta. Myös republikaaninen vapauskäsitys nousee selvästi esiin molemmissa lehdissä, korostuen hieman enemmän Wall Street Journalissa. Positiivista vapauskäsitystä esiintyy New York Timesin pääkirjoituksissa jonkin verran, mutta Wall Street Journalissa ei kertaakaan. New York Timesissakaan positiivinen vapauskäsitys ymmärrettynä ihmisen todellisten tavoitteiden saavuttamisen merkityksessä ei nouse esiin kertaakaan.

Tulokset heijastavat lehtien ideologisia eroja niin valittujen aiheiden kuin poliittisten kantojen osalta. New York Times on esimerkiksi valmiimpi asettamaan vapaudelle rajoituksia muiden etujen saavuttamiseksi. Wall Street Journalin osalta taas korostuu Yhdysvaltojen perustuslain ja vallanjako-opin noudattamisen tärkeys vapauden suojana. Lehtien vapauskäsityksissä on myös paljon yhteistä, kuten esimerkiksi vapauden näkeminen republikaanisen vapauden näkökulmasta vastakkaisena autoritäärisille hallinnoille. Tulkintani mukaan tuloksissa heijastuu niin amerikkalaisen vapauden käsitteen yhteinen perintö kuin tämän hetken Yhdysvaltojen ideologisesti jakautunut yhteiskunnallinen keskustelu.