Asioimistulkkaus etnospesifinä ammattina : Asioimistulkkien arvostuksen tunteet ja syrjinnän kokemukset suhteessa heidän etnis-kielelliseen taustaansa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin vieraskielisten asioimistulkkien työoloja suhteessa kotimaista kieltä äidinkielenään puhuviin asioimistulkkeihin. Halusin erityisesti selvittää, miten tulkkien etnis-kielellinen tausta vaikuttaa arvostuksen tunteeseen ja syrjintäkokemuksiin työssä. Lisäksi tutkin, ovatko nämä kaksi edellä mainittua keskenään riippuvaisia. Oletuksenani oli, että vieraskieliset asioimistulkit kokevat työssään enemmän etnis-kielellisestä taustastaan johtuvaa syrjintää. Oletin myös, että syrjinnän kokemukset liittyvät arvostuksen tunteeseen ja että vieraskieliset asioimistulkit kokevat saavansa vähemmän arvostusta työssään kuin heidän suomalaistaustaiset kollegansa.

Asioimistulkkaus voidaan nähdä eräänlaisena havainnollisena esimerkkitapauksena työmarkkinoiden etnisestä eriytymisestä. Tämä näkökulma ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole nähtävissä työelämätutkimuksessa tai yleisesti käännöstieteen tai tulkkauksen tutkimuksessa. Tutkimukseni tarkoituksena on tarkastella asioimistulkkausta juuri ammatin etnospesifiyden näkökulmasta.

Tutkimusaineistonani hyödynnän Asioimistulkin ammatti ja työolot -kyselyä, joka on osa laajempaa Asioimistulkkaus kotouttamistyön professionaalistuvana ammattina -tutkimushanketta (ProPSI). Elektroninen kysely koostuu laajasta asioimistulkkien taustoja ja työtehtäviä kartoittavasta osiosta sekä osioista, jotka koskevat työoloja, työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista. Kaikkiaan kyselyssä on 72 kysymystä, joista olen omaan tutkimukseeni valinnut 23. Kyselyyn vastasi yhteensä 134 asioimistulkkina toimivaa tai toiminutta. Koska halusin tutkia erityisesti puhuttujen kielten tulkkeja, jätin viittomakielen tulkit oman tutkimukseni ulkopuolelle. Tutkimusaineistoni koostuu täten 123:sta havaintoyksiköstä.

Hyödynnän tutkielmassani sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista lähestymistapaa. Analysoin kyselyn suljettuja osioita tilastollisen analyysin keinoin käyttämällä SPSS-tilasto-ohjelmaa. Tarkastelin tutkimukseni selitettäviä muuttujia, eli syrjinnän kokemuksia ja arvostuksen tunnetta, suhteessa selittäviin muuttujiin, kuten työtilanteeseen ja koulutustasoon. Avovastaukset toimivat tilastollisen analyysini tukena ja niitä käsittelen laadullisen sisällönanalyysin kautta.

Suurin osa sekä suomenkielisistä että vieraskielisistä kyselyyn vastanneista asioimistulkeista ei ollut kokenut työssään eriarvoista tai muuten negatiivista kohtelua, kiusaamista, syrjintää tai rasismia. Vieraskielisistä vastaajista 34 % oli kokenut etnisestä tai kansallisesta taustastaan johtuvaa syrjintää ja kotimaisten kielten puhujista 15,9 %. Vieraskieliset asioimistulkit olivat siis kokeneet suomenkielisiä tulkkeja huomattavasti useammin eriarvoista kohtelua tai syrjintää etnisen tai kansallisen taustansa vuoksi. Tällä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastaajien äidinkieleen eli toisin kuin olin olettanut, asioimistulkin äidinkielellä ei ollut vaikutusta työssä koettuun syrjintään.

Kyselyyn vastanneista asioimistulkeista valtaosa koki olevansa työyhteisönsä arvostettu jäsen. Suuri osa myös koki olevansa melko tai erittäin tyytyväinen ammattitaitonsa arvostamiseen. Kotimaista kieltä ja vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa siinä, miten arvostetuiksi he itsensä ammatissaan kokivat. Vieraskielisten keskuudessa syrjinnän kokemuksien ja arvostuksen tunteen välillä oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä negatiivinen korrelaatio. Toisin sanoen, mitä useammin vieraskieliset tulkit olivat kokeneet syrjintää, sitä vähemmän he kokivat tulevansa arvostetuksi työssään. Vastaavasti tulkit, jotka eivät olleet kohdanneet syrjintää, tunsivat enemmän arvostusta.