Globaalit trendit: uhkia vai mahdollisuuksia Suomen kansalliselle huoltovarmuudelle? : Vertaileva tutkimus tulevaisuusraporteista

Abstract

Tutkielma käsittelee globaaleja trendejä ja niiden mahdollisia vaikutuksia Suomen kansalliseen huoltovarmuuteen. Kansallinen huoltovarmuus on entistä enemmän riippuvainen erinäisistä globaaleista, valtioiden rajat ylittävistä virroista, kuten datan, ihmisten, rahan, tiedon ja tavaroiden liikkuvuudesta. Virtojen liikkuvuus ja rajojen madaltuminen merkitsevät sekä uusien mahdollisuuksien, kuten teknologioiden, että uhkien, kuten finanssikriisien ja epidemioiden, nopeampaa leviämistä. Ennennäkemättömän nopea kehitys ja muuttuneet uhat ovat lisänneet tarvetta huoltovarmuuden resilienssin vahvistamiselle sekä kysyntää odottamattomien ja tuntemattomien kehitysten ennakoinnille. Tutkielma vastaa tarpeeseen pyrkiä lisäämään ymmärrystä vallitsevista trendeistä ja epävarmuuksista, jotta huoltovarmuuden tulevaisuuteen liittyvää ennakointia ja resilienssiä voidaan kehittää.

Tutkielmassa yhdistyvät kaksi tieteenalaa: kansainvälisen politiikan tutkimus ja tulevaisuudentutkimus. Tutkielma kartoittaa merkittävimmät globaalit trendit ja kehityskulut, jotka mahdollisesti vaikuttavat tulevaisuuteemme seuraavien vuosikymmenten aikana. Tutkimusmenetelmänä toimii vertaileva ja teoriaohjattu sisällönanalyysi. Tutkielman ensimmäisessä vaiheessa trendit kartoitettiin empiirisesti vertailemalla viiden kansainvälisen, länsimaalaisen instituution tuottamaa tulevaisuusraporttia. Trendit taulukoitiin raporteissa ilmenneiden painotusten mukaisesti ja teoreettisen viitekehyksen ohjaamana megatrendeihin, trendeihin, heikkoihin signaaleihin ja mustiin joutseniin. Tutkimusprosessin toisessa osuudessa pohdittiin trendien vaikutusta Suomen kansalliseen huoltovarmuuteen trendien tuomien mahdollisuuksien ja uhkien kautta.

Trendit voitiin jakaa tuloksissa seitsemään eri teemaan: ilmastonmuutos, kaupungistuminen, demografiset muutokset, teknologinen vallankumous, informaation merkitys ja saatavuus, ihmisten itsenäistyminen ja vallan uudelleenjako. Keskeisinä tutkimustuloksina voidaan havaita, että raporttien painotusten perusteella merkittävimpinä pidettyjä trendejä yhdistävät ilmiöiden keskinäisriippuvuus, osin epävarma kehityssuunta ja teknologiakehityksen lisäämä monimutkaisuus, jotka heijastuvat myös kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseen lisääntyneinä haasteina. Epävarmuutta lisäävät erityisesti myös trendien kehittymiseen olennaisesti vaikuttavat kansainvälisissä valtarakenteissa tapahtuvat muutokset ja epävarma globaali talous. Lisäksi sisällönanalyysi osoittaa, että tulevaisuusraportit voivat toimia poliittisina vaikutuskeinoina esittämällä tulevaisuus valittujen intressien mukaisesti.

Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että globalisaatio toimii trendien muutosajurina nopeuttamalla ilmiöiden leviämisvauhtia ja keskinäisriippuvuutta. Tutkielmassa ilmenneiden trendien monimutkaisuus, monitahoisuus, epävarma kehitys sekä nopea leviäminen lisäävät yleistä epävarmuuden ja tyytymättömyyden tunnetta ja edelleen huoltovarmuuden resilienssin vahvistamisen sekä ennakoinnin ja ilmiöiden selittämisen tarvetta.