"Lentäminenhän on koko ajan pelkkää kuormitustason vaihtelua ja stressin hallintaa": Patria Pilot Training Oy:n opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia liikennelentäjäkoulutukseen liittyvästä stressistä

Abstract

Tämän laadullisen haastattelututkielman tavoitteena oli kartoittaa Patria Pilot Training Oy:n opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia koulutuksen stressitekijöistä sekä opiskelijoiden stressinhallintakeinoista liikennelentäjäkoulutuksen aikana. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat ja opettajat kokevat stressiä käsiteltävän koulutuksessa. Automatisoitumisen seurauksena lentäjäopiskelijan fyysinen rasittavuus on vähentynyt, mutta dynaaminen, tekninen lentoympäristö lisää opiskelijan psyykkistä kuormittumista. Ammattilentäjän lupakirjaan tähtäävä siviililentokoulutus vaatiikin opiskelijalta erityistä psyykkistä kyvykkyyttä, jonka avulla hän pystyy kohtaamaan koulutuksen keskeisiä stressitekijöitä ja hallitsemaan niitä koulutuksensa aikana. Tutkimukseen haastateltiin viittä liikennelentäjäopiskelijaa sekä neljää lennonopettajaa. Lento-opiskelijat olivat eri vaiheissa koulutusta. Puolistrukturoidut teemahaastattelut toteutettiin oppilaitoksen tiloissa Pirkkalassa heinäkuussa 2019. Litteroidut haastattelut analysoitiin hyödyntäen laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset on esitelty aineiston perusteella määriteltyjen kuuden pääteeman mukaan. Tutkimuksen pääteemoiksi muodostuivat koulutuksen stressitekijät, stressin vaikutukset koulutukseen, opiskelijan stressinhallintakeinot, kuormittumisen ennaltaehkäisy, opettajan merkitys sekä stressin käsittely koulutuksessa. Tulokset osoittavat, että sekä opiskelijat että opettajat kokevat liikennelentäjän koulutukseen liittyvän suuri määrä opiskelijoita kuormittavia stressitekijöitä. Koulutuksen stressitekijöitä voidaan tarkastella SHELL-mallin mukaisesti inhimilliseen toimintaan liittyvien, fysikaalisten, ympäristöön liittyvien sekä koulutukseen ja ilmailuun yleisesti liittyvien stressitekijöiden kautta. Opiskelijat ja opettajat kokivat stressillä olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia koulutukseen. Opiskelijoiden kokemia vaikutuksia voidaan tarkastella yksilön tunteisiin ja toimintakykyyn liittyvien kokemusten kautta. Opettajat tarkastelivat stressin vaikutuksia laajemmin koko koulutuksen kannalta. Heidän mukaansa liiallinen stressi lisää pahimmillaan opiskelijoiden sairastapauksia ja aiheuttaa lentojen peruuntumista. Opiskelijoiden keskeisimmiksi stressinhallintakeinoiksi osoittautuivat positiivinen itsepuhe, mielikuvaharjoittelu, rentoutuminen sekä tilanteen hallinta ja itsesäätely. Liikennelentäjäopiskelijoiden keskeisimmäksi keinoksi ehkäistä kuormittumista osoittautui liikunnan harrastaminen. Muita keinoja ehkäistä kuormittumista olivat muun muassa elokuvien katseleminen, perheen kanssa touhuaminen sekä koulun ulkopuolisten kavereiden tapaaminen. Myös hyvän kurssihengen koettiin ehkäisevän stressiä ja vähentävän kuormittumista. Tämän tutkimuksen yksi keskeisimmistä tuloksista oli, että opettajalla on suuri merkitys opiskelijan stressinhallintaan. Opettajan tehtävänä on sekä luoda koulutukseen stressaavia tilanteita että kannustaa ja tukea opiskelijaa niistä selviytymiseen. Opiskelijoiden ja opettajien kokemuksissa oli joitakin eroavaisuuksia liittyen stressin käsittelyyn koulutuksessa. Opiskelijoiden mukaan stressiä käsitellään koulutuksessa vain vähän, jos lainkaan. Opettajien kokemusten mukaan stressiä käsitellään koulutuksen eri vaiheissa, mutta se voisi olla systemaattisempaa. Stressin käsittelyn kehittämisen keskiössä ovat opiskelijoiden ja opettajien mukaan opetuksen standardisoinnin sekä koulutuksen tiedottamisen ja aikataulutuksen parantaminen.