”Ein eindrucksvolles Erlebnis” : Nutzen und Auswirkungen des Erasmus-Austausches auf Deutschstudierende der Universität Tampere

Abstract

Erasmus-ohjelma on Tampereen yliopistossa yksi suosituimmista tavoista lähteä vaihtoon opiskelun aikana. Erityisesti kieltenopiskelijat, joiden opintoihin kuuluu kieli- ja kulttuuriharjoittelu maassa, jossa opiskelukieltä puhutaan, hyötyvät ohjelman tarjoamasta apurahasta sekä helposta tavasta lähteä vaihtoon tai harjoitteluun. Mutta miten muuten kieltenopiskelijat hyötyvät vaihdosta yhden pakollisen kurssin suorittamisen lisäksi? Ja mitä mieltä he ovat Erasmus-ohjelman byrokraattisesta puolesta? Tässä tutkielmassa tarkastellaan saksan kielen opiskelijoiden kokemuksia Erasmus-vaihdosta ja tarkemmin sitä, miten he hyötyivät vaihdosta ja miten he kokivat vaihdon byrokraattisen puolen. Tavoitteena on selvittää, saavuttavatko opiskelijat vaihdossa pakollisen kieli- ja kulttuuriharjoittelun oppimistavoitteet (kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen kehitys sekä yleisesti kyky pärjätä kohdemaassa). Lisäksi tarkastellaan, mitä muita hyötyjä vaihdolla on esimerkiksi oman persoonan kehityksen, opintojen ja tulevan työelämän kannalta, ja toisaalta miten opiskelijat kokivat vaihdon järjestelyn, eli miten he kuvailevat hakuprosessia, vaihdon rahoitusta sekä kurssivalintojen tekemistä ja kurssien hyväksilukemista kotiyliopistossa. Tutkimusaineistona käytetään kieli- ja kulttuuriharjoittelukurssin suorittamista varten kirjoitettuja saksankielisiä matkakertomuksia (Erfahrungsbericht). Tutkimusmateriaalia analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Opiskelijat ilmaisivat kertomuksissaan, että vaihdon aikana heidän saksan kielen taitonsa kehittyi ja he oppivat paljon Saksan kulttuurista ja saksalaisten yliopistojen toimintatavoista. He osasivat tunnistaa keskeisiä eroja Suomen ja Saksan kulttuurien välillä ja pärjäsivät hyvin Saksassa. Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen aineopintoihin kuuluvan kieli- ja kulttuuriharjoittelun tavoitteet toteutuivat siis hyvin. Opiskelijat hyötyivät vaihdosta myös muin tavoin – he kokivat, että vaihto opetti heille asioita itsestään ja vaihdon aikana heistä tuli mm. itsenäisempiä, itsevarmempia ja suvaitsevaisempia. He oppivat lisää sekä omasta että vieraista kulttuureista ja kehittivät taitoja, joita tarvitaan mm. kulttuurienvälisissä kommunikaatiotilanteissa. Opiskelusta ulkomailla oli hyötyä myös opintojen kannalta – osa opiskelijoista mainitsi mm. saaneensa lisää motivaatiota saksan kielen opintoihin kotiylipistossa. Lisäksi he kokivat esimerkiksi keränneensä taitoja, joista voi olla hyötyä työelämässä. Mitä taas Erasmus-ohjelman byrokraattisen puolen onnistumiseen tulee, pystyi osasta tarinoita päätellä, että vaihtoon liittyvät järjestelyt olivat vain osittain onnistuneita. Haku vaihtoon ja vaihdon rahoitus onnistuivat pääosin hyvin. Sen sijaan kurssisuunnitelman eli Learning Agreementin tekeminen aiheutti opiskelijoille päänvaivaa. Kohdeyliopistot eivät esimerkiksi tarjonneet riittävästi tietoa tai apua kurssien valitsemiseen. Osa opiskelijoista koki, että he eivät löytäneet sopivia kursseja ja lisäksi opiskelijoilla oli pieniä ongelmia opintosuoritusten hyväksilukemisessa kotiyliopistossa, sillä kurssit koettiin liian erilaiseksi. Tästä saattaa pahimmassa tapauksessa seurata opintojen piteneminen. Pakollisen kieli- ja kulttuuriharjoittelun suorittamisen lisäksi vaihdosta tuntui olevan päällisin puolin hyötyä opiskelijoille, sekä tulevaisuuden että nykyisyyden kannalta – kehittyneestä kielitaidosta ja kulttuurintuntemuksesta sekä itsevarmuuden löytämisestä on varmasti hyötyä sekä opinnoissa että työelämässä. Kieli- ja kulttuuriharjoittelu on vieraan kielen opiskelijoille myös asiantuntijuuden kannalta hyvin tärkeä. Vaihtoon lähtiessä opiskelijat kuitenkin riskeeraavat sen, että opinnot kotiyliopistossa saattavat pidentyä, jos opiskelija ei esimerkiksi löydä vaihtoyliopistostaan sopivia kursseja, joilla kompensoida pakollisia kursseja.