“I’m not as I’ve ever been”: Posthumanism, Language, and Reality Construction in Ted Chiang’s ”Story of Your Life” and China Miéville’s Embassytown
Antikainen, Katri (2019)
Antikainen, Katri
2019
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911025559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201911025559
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aihe on posthumanismi, kieli ja todellisuuden rakentuminen Ted Chiangin pienoisromaanissa ”Story of Your Life” ja China Miévillen romaanissa Embassytown. Niissä esiintyvillä avaruusolennoilla on kieli ja todellisuus, jotka ovat fundamentaalisesti erilaisia kuin ihmisen todellisuus. Sapirin-Whorfin hypoteesi, jonka mukaan kieli määrää puhujansa todellisuuden, on tekstien lähtökohta. Kyseenalaistamalla kielen ja todellisuuden yhteyden ne herättävät kysymyksiä siitä, miten paljon myös ihmisen kieli määrittää maailmaamme, yhteiskuntaamme ja itseämme. Tutkielmassani analysoin, kuinka tekstit käsittelevät ihmisyyden ja toiseuden käsitteitä kielen ja todellisuuden kautta ja kuinka ne päätyvät päinvastaisiin lopputulemiin siitä, mitä on olla ihminen.
Teoreettisena pohjana käytän posthumanismia ja eritoten tekstejä, joiden mukaan humanistinen maailmankuva rakentuu ensisijaisesti kielen kautta. Humanistisessa maailmankuvassa ihminen on erityinen ja keskeinen, ja hänellä on ainutlaatuinen ihmisyyden olemus, joka erottaa hänet eläimistä, kasveista ja elottomista objekteista. Jotta humanistiset rakenteet, kuten ihmiskeskeinen maailmankuva, humanistisen subjektin korostaminen ja ihmisen erityisyyden painottaminen voidaan kyseenalaistaa, tulee ensimmäisenä kyseenalaistaa kieli.
Analyysissani käsittelen sitä, miten heptapodit (Chiang) ja Ariekeit (Mieville) luodaan avaruusolentoina, jotka kyseenalaistavat humanistisia oletuksia ihmisyyden ja tietoisuuden yhteenkuuluvuudesta. Tämän jälkeen analysoin, miten tekstit suhtautuvat ihmiseen. Tulen tutkielmassani siihen lopputulokseen, että Embassytown sijoittaa ihmisen kielen ja todellisuuden ja täten myös ihmisyyden korkeimmaksi todellisuuden käsittämisen muodoksi, kun taas ”Story of Your Life”:ssa ihmisyys ei ole pysyvä tai poikkeuksellinen tila, vaan muuttuva olemus, jonka rajat voivat särkyä juuri kielen tasolla.
Teoreettisena pohjana käytän posthumanismia ja eritoten tekstejä, joiden mukaan humanistinen maailmankuva rakentuu ensisijaisesti kielen kautta. Humanistisessa maailmankuvassa ihminen on erityinen ja keskeinen, ja hänellä on ainutlaatuinen ihmisyyden olemus, joka erottaa hänet eläimistä, kasveista ja elottomista objekteista. Jotta humanistiset rakenteet, kuten ihmiskeskeinen maailmankuva, humanistisen subjektin korostaminen ja ihmisen erityisyyden painottaminen voidaan kyseenalaistaa, tulee ensimmäisenä kyseenalaistaa kieli.
Analyysissani käsittelen sitä, miten heptapodit (Chiang) ja Ariekeit (Mieville) luodaan avaruusolentoina, jotka kyseenalaistavat humanistisia oletuksia ihmisyyden ja tietoisuuden yhteenkuuluvuudesta. Tämän jälkeen analysoin, miten tekstit suhtautuvat ihmiseen. Tulen tutkielmassani siihen lopputulokseen, että Embassytown sijoittaa ihmisen kielen ja todellisuuden ja täten myös ihmisyyden korkeimmaksi todellisuuden käsittämisen muodoksi, kun taas ”Story of Your Life”:ssa ihmisyys ei ole pysyvä tai poikkeuksellinen tila, vaan muuttuva olemus, jonka rajat voivat särkyä juuri kielen tasolla.