Hoitajien rokotekriittisyys
Jylhäsalo, Ilona; Korhonen, Sanni (2019)
2019
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910314238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910314238
Tiivistelmä
Hoitajien rokotekriittisyyden voidaan nähdä olevan uhka potilasturvallisuudelle, sillä rokottamaton hoitaja voi oireettomana taudinkantajana levittää tarttuvia tauteja. Suomessa astui maaliskuussa 2018 voimaan tartuntatautilain pykälä 48, joka velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ottamaan vuosittain rokotteen kausi-influenssaa vastaan, sekä rokotteet vesirokkoa ja tuhkarokkoa vastaan, mikäli kyseisiä rokkotauteja ei ole sairastettu. Lisäksi imeväisikäisiä hoitavilla on oltava rokotteen antama suoja hinkuyskää vastaan. Lailla tavoitellaan potilasturvallisuuden lisäämistä, mutta asia ei ole yksinkertainen, sillä siihen liittyy myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden itsemääräämisoikeus.
Tutkielman tarkoituksena on kuvata hoitajien rokotekriittisyyttä heidän omasta näkökulmastaan. Tutkielman tavoitteena on tuotetun tiedon avulla ymmärtää hoitajien rokotekriittisyyttä ilmiönä. Saadun tiedon avulla voidaan herättää keskustelua potilasturvallisuudesta, hoitajien itsemääräämisoikeudesta sekä rokotteisiin liittyvästä epätietoisuudesta. Tämän lisäksi saatua tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa ja koulutuksessa. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Millaisia tekijöitä on hoitajien rokotekriittisyyden taustalla? 2) Millaiseksi rokotekriittiset hoitajat kokevat terveysalan henkilöstön rokotuksia koskevan lainsäädännön muutoksen?
Tutkielmassa hyödynnettiin Terveys, tieto ja asiantuntijuus: vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvä lääketiedekriittisyys 1900-luvun alusta nykypäivään – tutkimushankkeen yhteydessä keväällä 2019 kerättyä haastatteluaineistoa. Tutkielman aineistoon sisällytettiin 17 valmiiksi litteroitua haastattelua, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Hoitajien rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä kuvasivat rokotteiden varjopuolet, hoitajien esittämä kritiikki, tieto rokotteen ottamiseen vaikuttavana tekijänä sekä hoitajien elämänkatsomuksellisuus. Rokotekriittisten hoitajien kokemuksia terveysalan henkilöstön rokotuksia koskevan lainsäädännön muutoksesta kuvasivat lain kielteinen sävy, lain monimuotoiset seuraukset sekä lain velvoittaman suojan arvosteleminen.
Rokotehaitat tulisi pystyä minimoimaan ja rokotteiden sekä haittojen syy-yhteyksiä pitäisi todentaa luotettavammin. Hoitajien saataville tulisi tarjota tieteellistä tietoa, joka puoltaa rokotteiden ottamista. Tartuntatautilakiin liittyvää ohjeistusta tulee selkiyttää ja yhtenäistää työnantajia varten. Laajempaa jatkotutkimusta hoitajien rokotekriittisyydestä tarvitaan myös muihin rokotteisiin, kuin kausi-influenssarokotteeseen liittyen.
Tutkielman tarkoituksena on kuvata hoitajien rokotekriittisyyttä heidän omasta näkökulmastaan. Tutkielman tavoitteena on tuotetun tiedon avulla ymmärtää hoitajien rokotekriittisyyttä ilmiönä. Saadun tiedon avulla voidaan herättää keskustelua potilasturvallisuudesta, hoitajien itsemääräämisoikeudesta sekä rokotteisiin liittyvästä epätietoisuudesta. Tämän lisäksi saatua tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa ja koulutuksessa. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Millaisia tekijöitä on hoitajien rokotekriittisyyden taustalla? 2) Millaiseksi rokotekriittiset hoitajat kokevat terveysalan henkilöstön rokotuksia koskevan lainsäädännön muutoksen?
Tutkielmassa hyödynnettiin Terveys, tieto ja asiantuntijuus: vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvä lääketiedekriittisyys 1900-luvun alusta nykypäivään – tutkimushankkeen yhteydessä keväällä 2019 kerättyä haastatteluaineistoa. Tutkielman aineistoon sisällytettiin 17 valmiiksi litteroitua haastattelua, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Hoitajien rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä kuvasivat rokotteiden varjopuolet, hoitajien esittämä kritiikki, tieto rokotteen ottamiseen vaikuttavana tekijänä sekä hoitajien elämänkatsomuksellisuus. Rokotekriittisten hoitajien kokemuksia terveysalan henkilöstön rokotuksia koskevan lainsäädännön muutoksesta kuvasivat lain kielteinen sävy, lain monimuotoiset seuraukset sekä lain velvoittaman suojan arvosteleminen.
Rokotehaitat tulisi pystyä minimoimaan ja rokotteiden sekä haittojen syy-yhteyksiä pitäisi todentaa luotettavammin. Hoitajien saataville tulisi tarjota tieteellistä tietoa, joka puoltaa rokotteiden ottamista. Tartuntatautilakiin liittyvää ohjeistusta tulee selkiyttää ja yhtenäistää työnantajia varten. Laajempaa jatkotutkimusta hoitajien rokotekriittisyydestä tarvitaan myös muihin rokotteisiin, kuin kausi-influenssarokotteeseen liittyen.