Peruskoulun 8-luokkalaisten oppimismotivaatiosta
Hietakari, Tuula (2020)
Hietakari, Tuula
2020
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-01-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910294186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910294186
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin peruskoulun kahdeksasluokkalaisten oppimismotivaatiota.
Teoreettisena viitekehyksenä oli lähinnä Decin ja Ryanin itsemääräämisteoria ja Pintrichin sosiokognitiivinen motivaatioteoria. Tutkimuksen tavoitteena oli katsoa, löytyykö näiden teorioiden mukaista sisäistä ja ulkoista motivaatiota kahdeksasluokkalaisilla peruskoululaisilla niin, että voisi jopa erottaa sen mukaiset ryhmät ja etsiä näitä luonnehtivia yhteyksiä.
Tutkimusjoukkona oli 283 oppilasta kahdesta erilaisesta ympäristöstä eli Tampereen Tesoman ja Pirkkalan yläkoulun kaikki kahdeksasluokkalaiset. Aineisto koottiin kyselylomakkeella, jonka pohjana oli Pintrichin kehittämä MSLQ-mittarin motivaatio-osa ja siihen lisätyt kysymykset tyytyväisyydestä valinnaisaineisiin koulussa, kodin antamasta tuesta koulutyölle, aiemmista koulukokemuksista, omasta tahdonalaisesta paneutumisesta koulutyöhön sekä riippuvaisuudesta kaveripiirin kouluun liittyvistä mielipiteistä. Lisäksi kysyttiin taustakysymysten joukossa koulumenestystä ja harrastusten määrää.
Aineistosta tehtiin pääkomponenttianalyysi sekä Bayes-mallinnusta. Selkeitä sisäisen ja ulkoisen motivaation ryhmiä ei muodostunut, vaan motivoituneet oppilaat olivat molemmilla tavoilla motivoituneita eli motivaation määrä jakaa oppilaita enemmän kuin sen tyyppi. Motivoituneisuus liittyi paitsi hyvään koulumenestykseen keskiarvolla mitattuna niin myös hyvään minäpystyvyyden kokemiseen sekä hyviin aiempiin koulukokemuksiin ja kotiin, joka tukee koulunkäyntiä. Kodin myönteinen kiinnostuneisuus koulusta, kodin ja koulun yhteistyö ja positiiviset kokemukset kouluvuosien kuluessa näyttäytyivät tässä työssä arvokkaina ja tarpeellisina kannustajina kouluoppimiselle.
Teoreettisena viitekehyksenä oli lähinnä Decin ja Ryanin itsemääräämisteoria ja Pintrichin sosiokognitiivinen motivaatioteoria. Tutkimuksen tavoitteena oli katsoa, löytyykö näiden teorioiden mukaista sisäistä ja ulkoista motivaatiota kahdeksasluokkalaisilla peruskoululaisilla niin, että voisi jopa erottaa sen mukaiset ryhmät ja etsiä näitä luonnehtivia yhteyksiä.
Tutkimusjoukkona oli 283 oppilasta kahdesta erilaisesta ympäristöstä eli Tampereen Tesoman ja Pirkkalan yläkoulun kaikki kahdeksasluokkalaiset. Aineisto koottiin kyselylomakkeella, jonka pohjana oli Pintrichin kehittämä MSLQ-mittarin motivaatio-osa ja siihen lisätyt kysymykset tyytyväisyydestä valinnaisaineisiin koulussa, kodin antamasta tuesta koulutyölle, aiemmista koulukokemuksista, omasta tahdonalaisesta paneutumisesta koulutyöhön sekä riippuvaisuudesta kaveripiirin kouluun liittyvistä mielipiteistä. Lisäksi kysyttiin taustakysymysten joukossa koulumenestystä ja harrastusten määrää.
Aineistosta tehtiin pääkomponenttianalyysi sekä Bayes-mallinnusta. Selkeitä sisäisen ja ulkoisen motivaation ryhmiä ei muodostunut, vaan motivoituneet oppilaat olivat molemmilla tavoilla motivoituneita eli motivaation määrä jakaa oppilaita enemmän kuin sen tyyppi. Motivoituneisuus liittyi paitsi hyvään koulumenestykseen keskiarvolla mitattuna niin myös hyvään minäpystyvyyden kokemiseen sekä hyviin aiempiin koulukokemuksiin ja kotiin, joka tukee koulunkäyntiä. Kodin myönteinen kiinnostuneisuus koulusta, kodin ja koulun yhteistyö ja positiiviset kokemukset kouluvuosien kuluessa näyttäytyivät tässä työssä arvokkaina ja tarpeellisina kannustajina kouluoppimiselle.