Energiaviisasta arkkitehtuuria: Arkkitehtisuunnittelun opas rakennusten energiankulutuksen vähentämistä varten

Abstract

Diplomityö käsittelee suomalaisten rakennusten kokonaisenergiankulutusta pääosin uudisrakentamisen näkökulmasta. Työssä esitellään keskeisimmät energiankulutukseen vaikuttavat tekijät, energiankulutuksen tämän hetkinen laskentatapa sekä energiankulutuksen vaikutukset suunnitteluun ja kustannuksiin. Rajauksen ulkopuolelle on jätetty energiantuotanto ja energiankulutuksen vaikutukset rakennuksen hiilijalanjälkeen.

Diplomityössä selvitettiin suomalaisten rakennusten energiankulutuksen nykytila ja sen kehittämismahdollisuudet paremman suunnittelun keinoin. Tämä tehtiin analysoimalla nykyisiä energiamääräyksiä ja -ohjeita sekä tutkimalla energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja energiasimulaatioiden ja kansainvälisten tutkimusten avulla. Tehdyn tutkimuksen perusteella muodostettiin Suomen ilmastoon soveltuva arkkitehtisuunnittelun opas, jonka avulla arkkitehdit voivat vähentää suunnittelemiensa rakennusten kokonaisenergiankulutusta.

Tutkimuksessa päädyttiin siihen lopputulokseen, että suomalaisten rakennusten energiankulutusta voidaan vähentää merkittävästi ilman, että arkkitehtuurin laatu kärsii ja rakennushankkeen kustannukset nousevat liikaa. Tämän saavuttamiseksi arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden asiantuntemusta tulisi lisätä, määräyksiä hieman kiristää ja energialaskentaa tarkentaa. Suunnittelua tulisi myös tehdä jatkossa tiiviimmässä yhteistyössä kaikkien rakennushankkeeseen osallistuvien suunnittelijoiden kesken ja samanaikaisesti tulisi tehdä enemmän energialaskentaa.

Tuloksissa korostuivat energiatehokkaan ilmanvaihdon, rakennuksen käytön ja lämpöpumppujen vaikutukset kokonaisenergiankulutukseen. Etenkin maalämmöllä, tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla, optimoiduilla käyttövyöhykkeillä sekä tehokkaalla lämmöntalteenotolla todettiin olevan suuri potentiaali rakennusten energiankulutuksen vähentämisessä. Näiden lisäksi rakennuksen arkkitehtuurin optimoinnilla voitiin tutkimuksilla osoittaa olevan kohtalainen vaikutus rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen ja sisäilmastoon. Arkkitehtuurin optimointi oli myös hankkeen kustannusten näkökulmasta tehokkain energiankulutusta laskeva ratkaisu.