Periferiasta edelläkävijäksi: Suomi Politico EU:n uutisissa vuonna 2018
Taleva, Katariina (2019)
2019
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910284129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910284129
Tiivistelmä
Suomen mainitseminen ulkomaalaisessa mediassa herättää usein myös kotimaisen median mielenkiinnon. Aloin pohtimaan Suomen maakuvaa Brysselissä ja EU:n politiikkaan keskittyvässä mediassa keväällä 2018, kun Politico lehden toimittaja vieraili Tampereen yliopistossa järjestetyssä tilaisuudessa.
Media rakentaa maakuvaa representaatioiden kautta. Kuvat ja tekstit muodostavat välillisen tiedon kautta hankittua osamaakuvaa. Maakuva ei siis kokonaan perustu esimerkiksi median tai muun toisen käden tiedonantajan kautta, mutta se voi toimia osana sitä. Maakuva on kuitenkin asia, jota ei voi hallita toisin kuin maabrändiä. Maakuva voi vaikuttaa esimerkiksi maahan suuntaavien yritysten ja turistien mielipiteisiin.
Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa brysseliläisen Politico EU -lehden tuottamaa maakuvaa Suomesta vuonna 2018. Aineistoon kuuluu 19 artikkelia, jotka julkaistiin vuoden 2018 aikana. Tutkin maakuvaa Fairclough’n diskurssianalyysin kautta. Tutkielman viitekehykseen liittyy myös käsitteet maakuva, identiteetti ja kansallinen identiteetti. Tutkielmassa käydään myös tiivistäen läpi Euroopan unionin ja Suomen yhteistä historiaa.
Aineiston analyysissa selvisi, että Suomea käsiteltiin Politicossa erityisesti neljän eri diskurssin kautta. Nimesin diskurssit seuraavasti: Itsenäinen Suomi, Neuvottelija Suomi, Suomi periferiasta edelläkävijäksi ja Politiikan keskeiset tekijät – tulevaisuudessa.
Pohdin diskurssianalyysissa nimenomaan myös sitä, millaisen maakuvan ne muodostavat Suomesta. Pohdin myös suomalaisten identiteetin muodostumista näiden diskurssien kautta.
Media rakentaa maakuvaa representaatioiden kautta. Kuvat ja tekstit muodostavat välillisen tiedon kautta hankittua osamaakuvaa. Maakuva ei siis kokonaan perustu esimerkiksi median tai muun toisen käden tiedonantajan kautta, mutta se voi toimia osana sitä. Maakuva on kuitenkin asia, jota ei voi hallita toisin kuin maabrändiä. Maakuva voi vaikuttaa esimerkiksi maahan suuntaavien yritysten ja turistien mielipiteisiin.
Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa brysseliläisen Politico EU -lehden tuottamaa maakuvaa Suomesta vuonna 2018. Aineistoon kuuluu 19 artikkelia, jotka julkaistiin vuoden 2018 aikana. Tutkin maakuvaa Fairclough’n diskurssianalyysin kautta. Tutkielman viitekehykseen liittyy myös käsitteet maakuva, identiteetti ja kansallinen identiteetti. Tutkielmassa käydään myös tiivistäen läpi Euroopan unionin ja Suomen yhteistä historiaa.
Aineiston analyysissa selvisi, että Suomea käsiteltiin Politicossa erityisesti neljän eri diskurssin kautta. Nimesin diskurssit seuraavasti: Itsenäinen Suomi, Neuvottelija Suomi, Suomi periferiasta edelläkävijäksi ja Politiikan keskeiset tekijät – tulevaisuudessa.
Pohdin diskurssianalyysissa nimenomaan myös sitä, millaisen maakuvan ne muodostavat Suomesta. Pohdin myös suomalaisten identiteetin muodostumista näiden diskurssien kautta.