Käyttäjäkokemus ja tilannetietoisuus ammattilaisohjelmistossa: Tapaustutkimus karttapohjaisesta junaliikenteen käyttöliittymästä

Abstract

Suomen rautatieliikennettä ohjataan enenevissä määrin sähköisin keinoin. Käytössä on useita digitaalisia järjestelmiä, joista jokaisella on oma roolinsa työn osana. Liikenteenohjaajan työhön kuuluu tilannekuvan muodostaminen useista lähteistä saatavan tiedon perusteella sekä päätöksenteko ja operointi muodostetun tilannetietoisuuden mukaan. Koska ohjelmien käyttö muodostaa suuren osan työstä, on niiden käyttäjäkokemus merkittävä tekijä käyttäjien työhyvinvoinnin kannalta. Ammattilaiskäyttö tuo järjestelmien käyttäjäkokemussuunnitteluun omat erityispiirteensä kuluttajatuotteisiin verrattuna. Operatiivisessa työssä on lisäksi huomioitava tilannetietoisuuden ylläpidon tuomat haasteet ja vältettävä esimerkiksi liiallista kognitiivista kuormaa.

Tässä työssä tutkitaan käyttäjäkokemusta ja tilannetietoisuutta rautateiden operatiivisessa työssä. Aiheita lähestytään tapaustutkimuksena yhden operatiivisessa käytössä olevan järjestelmän, Yleiskäyttöliittymän eli YKÄn, kautta. Liikennetilannetta kartalla visualisoiva YKÄ toimii tilannetietoisuuden muodostamisen tukena monen eri käyttäjäryhmän työssä. YKÄn kehityksen tavoitteena on helpottaa käyttäjien työtä ja kehittää toimintatapoja tunnistettujen mahdollisuuksien perusteella, joten sovellus sopii tutkimuksen aiheeksi. Tässä työssä YKÄn käyttäjäryhmistä keskitytään erityisesti liikenteenohjaajiin, mutta kokeellisessa osiossa huomioidaan myös muut käyttäjäryhmät.

Työssä käsitellään kahta tutkimuskysymystä. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat YKÄn käyttäjäkokemukseen. Tekijöitä selvitetään käyttäjähaastatteluilla sekä UEQ–käyttäjäkokemuskyselyn pohjalta muodostetun priorisointitehtävän avulla. Toisen tutkimuskysymyksen puitteissa puolestaan selvitetään, millä tavoin YKÄ voisi auttaa käyttäjää hahmottamaan raideinfrastruktuurissa tapahtuneita muutoksia. Käyttäjätarpeita selvitetään observoinnin ja käyttäjähaastatteluiden avulla. Muutosten visualisoinnista suunnitellaan prototyyppi, jota arvioidaan työpajassa käyttäjien kanssa sekä UEQ:n lyhytversion avulla.

Tutkimuksen perusteella YKÄn käyttäjäkokemuksessa tärkeimpiä piirteitä ovat pragmaattiset piirteet. Käytännöllisten piirteiden yhteys työn vaatimaan tilannetietoisuuteen nähdään sekä kokeellisen osuuden että kirjallisuuden perusteella oleelliseksi. Kokeellisen osion priorisointitehtävässä tärkeimmiksi nousseet tehokkuus, luotettavuus ja selkeys vaikuttavat siihen, kuinka hyvin käyttäjä kokee hallitsevansa tilannetta ja siten pystyvänsä tekemään muiden turvallisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Hedonisten piirteiden osuus vastauksissa puolestaan jää pieneksi, mikä voi viitata tutkimusmenetelmän heikkouteen ja antaa siksi aiheen jatkotutkimuksille.

Muutosten esittämisen osalta haasteita aiheuttavat käyttäjäryhmien erilaiset tarpeet. Tutkimuksen perusteella liikenteenohjaajien kannalta tärkein käyttötapaus on taustatietojen päivittäminen pitkän tauon jälkeen työpisteelle palattaessa, mutta muiden ryhmien tarpeet vaativat lisäselvitystä. Operatiivisessa päätöksenteossa käytettävän tiedon ja yleisen taustatiedon erottamiseksi muutoksia ehdotetaan tämän työn perusteella visualisoitavaksi nykytilaa kuvaavasta perustilasta erillisenä tilana. Tutkimuksen perusteella käyttäjäryhmien tarpeet eroavat eniten käyttäjää kiinnostavan aikajänteen valinnassa, minkä vuoksi komponentin on tarjottava monipuoliset toiminnot. Käyttöliittymäelementteihin liittyy kuitenkin vielä kysymyksiä, jotka vaativat jatkokehitystä.