Paikallisesti tuotetut merkitykset Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset asiakirjalle
Leikkola, Sini (2019)
Leikkola, Sini
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910284120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910284120
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millaisia merkityksiä kuntien varhaiskasvatuksen viranhaltijat tuottivat Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin julkaisemalle Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjalle (2018). Tutkimus kohdistui tarkastelemaan asiakirjaa ja kuntien laadunhallintaa jäsentäviä puhetapoja. Tarkastelun kohteena oleva asiakirja on varhaiskasvatuksen järjestäjiä informaatio-ohjaava, jossa esitellään suomalaisen varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit ja laatumalli, ja tätä kautta ohjaa varhaiskasvatuksen järjestäjiä systemaattisen laadunhallinnan kehittämisessä.
Tämä on diskurssianalyyttinen tutkimus, jonka tieteenfilosofinen taustaoletus perustui sosiaalisen konstruktionismin mukaiseen käsitykseen kielestä sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksen aineisto koostui viiden Pirkanmaalaisen kunnan ja kahden Uudenmaalaisen kunnan varhaiskasvatuksen viranhaltijan haastatteluista, yksi haastateltava kustakin tutkimukseen osallistuneesta kunnasta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina kevään 2019 aikana.
Kuntien varhaiskasvatuksen laadunhallinta merkityksellistyi moninaisten arviointikäytänteiden ja laadunhallinnan systemaattisuuteen liittyvien kuvausten kautta. Tämän myötä voidaan nähdä, että varhaiskasvatuslain itsearviointivelvoitteesta huolimatta kunnat ovat erilaisissa vaiheissa laadunhallinnan ja -arvioinnin kehittämisessä. Haastatteluaineiston diskursiivisen analyysin pohjalta erottui kolme Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjaa merkityksellistävää diskurssia, jotka kertoivat erilaista tarinaa laadunarvioinnin kehittämisestä ja valtionhallinnon informaatio-ohjauksesta. Nämä diskurssit nimettiin ohjausdiskurssiksi, valintadiskurssiksi ja kehkeytyvän ymmärryksen diskurssiksi.
Ohjausdiskurssissa asiakirja merkityksellistyi valtionhallinnon ohjaavana vaikutuksena kuntien laadunhallinnan käytänteisiin ja puheeseen Karvin ohjaavasta roolista. Asiakirja oli kunnissa odotettu ohjauksen väline, joka nähtiin konkretisoivan kuntien arviointivelvoitetta ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Asiakirjan ohjaava vaikutus oli yhteydessä kuntien laadunhallinnan tapoihin ja kunnat erosivat toisistaan siinä, millaisena asiakirjan ohjaus näyttäytyi kunnan laadunhallinnan kehittämisessä. Valintadiskurssissa asiakirja merkityksellistyi kuntien mahdollisuutena tehdä valintoja asiakirjan sisällössä suhteessa oman kunnan laadunhallinnan käytänteisiin ja rakenteisiin. Asiakirjan suhteen tehdyt valinnat näyttäytyivät liittyvän kuntien paikallisiin erityispiirteisiin ja varhaiskasvatustoiminnan painopisteisiin. Kehkeytyvän ymmärryksen diskurssissa asiakirja merkityksellistyi asiakirjan sisällön sisäistämisprosessin kautta, jonka nähtiin ottavan kunnissa aikaa. Aineiston perusteella varhaiskasvatuksen viranhaltijat hahmottavat asiakirjan sisällön kuntien laadunhallinnan kehittämistä ohjaavana välineenä, mutta luo kuvaa varhaiskasvatuksen henkilöstön vielä kehkeytyvästä ymmärryksestä laadunarvioinnin periaatteita kohtaan.
Tulokset osoittavat, että Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjalla on ohjaava vaikutus kuntien varhaiskasvatuksen laadunhallinnan ja -arvioinnin kehittämiseen. Kuitenkin jotta varhaiskasvatuslain asettama itsearviointivelvoite voi täyttyä, tulee kunnissa muodostaa yhteinen ymmärrys varhaiskasvatuksen rakenteellisesta ja sisällöllisestä arvioinnista.
Tämä on diskurssianalyyttinen tutkimus, jonka tieteenfilosofinen taustaoletus perustui sosiaalisen konstruktionismin mukaiseen käsitykseen kielestä sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksen aineisto koostui viiden Pirkanmaalaisen kunnan ja kahden Uudenmaalaisen kunnan varhaiskasvatuksen viranhaltijan haastatteluista, yksi haastateltava kustakin tutkimukseen osallistuneesta kunnasta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina kevään 2019 aikana.
Kuntien varhaiskasvatuksen laadunhallinta merkityksellistyi moninaisten arviointikäytänteiden ja laadunhallinnan systemaattisuuteen liittyvien kuvausten kautta. Tämän myötä voidaan nähdä, että varhaiskasvatuslain itsearviointivelvoitteesta huolimatta kunnat ovat erilaisissa vaiheissa laadunhallinnan ja -arvioinnin kehittämisessä. Haastatteluaineiston diskursiivisen analyysin pohjalta erottui kolme Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjaa merkityksellistävää diskurssia, jotka kertoivat erilaista tarinaa laadunarvioinnin kehittämisestä ja valtionhallinnon informaatio-ohjauksesta. Nämä diskurssit nimettiin ohjausdiskurssiksi, valintadiskurssiksi ja kehkeytyvän ymmärryksen diskurssiksi.
Ohjausdiskurssissa asiakirja merkityksellistyi valtionhallinnon ohjaavana vaikutuksena kuntien laadunhallinnan käytänteisiin ja puheeseen Karvin ohjaavasta roolista. Asiakirja oli kunnissa odotettu ohjauksen väline, joka nähtiin konkretisoivan kuntien arviointivelvoitetta ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Asiakirjan ohjaava vaikutus oli yhteydessä kuntien laadunhallinnan tapoihin ja kunnat erosivat toisistaan siinä, millaisena asiakirjan ohjaus näyttäytyi kunnan laadunhallinnan kehittämisessä. Valintadiskurssissa asiakirja merkityksellistyi kuntien mahdollisuutena tehdä valintoja asiakirjan sisällössä suhteessa oman kunnan laadunhallinnan käytänteisiin ja rakenteisiin. Asiakirjan suhteen tehdyt valinnat näyttäytyivät liittyvän kuntien paikallisiin erityispiirteisiin ja varhaiskasvatustoiminnan painopisteisiin. Kehkeytyvän ymmärryksen diskurssissa asiakirja merkityksellistyi asiakirjan sisällön sisäistämisprosessin kautta, jonka nähtiin ottavan kunnissa aikaa. Aineiston perusteella varhaiskasvatuksen viranhaltijat hahmottavat asiakirjan sisällön kuntien laadunhallinnan kehittämistä ohjaavana välineenä, mutta luo kuvaa varhaiskasvatuksen henkilöstön vielä kehkeytyvästä ymmärryksestä laadunarvioinnin periaatteita kohtaan.
Tulokset osoittavat, että Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjalla on ohjaava vaikutus kuntien varhaiskasvatuksen laadunhallinnan ja -arvioinnin kehittämiseen. Kuitenkin jotta varhaiskasvatuslain asettama itsearviointivelvoite voi täyttyä, tulee kunnissa muodostaa yhteinen ymmärrys varhaiskasvatuksen rakenteellisesta ja sisällöllisestä arvioinnista.