Kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevat tekijät
Eerola, Anu-Riikka; Lindström, Riina (2019)
Eerola, Anu-Riikka
Lindström, Riina
2019
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910244076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910244076
Tiivistelmä
Ikääntyneiden yksinäisyys on yhteiskunnallinen haaste, joka tutkimusten mukaan aiheuttaa terveyshaittoja, heikentää elämänlaatua sekä lisää kuolleisuutta. Ikääntyneiden määrä kasvaa lähitulevaisuudessa ja yhä useampi ikääntynyt asuu kotona.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevien tekijöiden sekä yksinäisyyden riskissä olevien ikääntyneiden tunnistamiseksi. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymys oli: Mitkä tekijät ovat yhteydessä kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen?
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin ikääntyviin, yksinäisyyteen ja kotiin liittyvillä englannin- ja suomenkielisillä hakusanoilla. Haut toteutettiin Cinahl-, Sociology Database- ja Medic-tietokannoissa, joiden lisäksi tehtiin manuaalisia hakuja. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin sisäänottokriteereiden mukaisesti vertaisarvioidut tieteelliset tutkimusartikkelit vuosilta 2008–2019, jotka käsittelivät kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä. Hakua rajatiin maantieteellisesti, artikkeleiden tuli olla suomen- tai englanninkielisiä, tiivistelmä sekä kokoteksti piti olla saatavilla ja käytettyjen hakusanojen tuli esiintyä tiivistelmässä. Haun kokonaistulos oli ennen tietokantarajauksia kokonaisuudessaan 1 954 ja tietokantarajausten jälkeen 435, joista katsaukseen valikoitiin 19 alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin tutkimuskysymyksen mukaisesti aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimusten mukaan ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevia demografisia tekijöitä olivat ikä, sukupuoli, kansallisuus, siviilisääty ja sosioekonominen asema. Psyko-fyysisistä tekijöistä psyykkiset ja fyysiset sairaudet, fysiologiset tekijät sekä toimintakyvyn aleneminen ja heikentyneet kognitiiviset taidot olivat yhteydessä yksinäisyyteen. Yksinasuminen, aktiviteettien ja ihmissuhteiden väheneminen sekä tukiverkoston antama tuki olivat yhteydessä yksinäisyyteen sosiaalisina tekijöinä. Tutkittaessa asumisympäristön ja yksinäisyyden yhteyttä asumissijainnilla ja lähiympäristön esteillä oli yhteyttä yksinäisyyteen. Myös itsearvioitu elämänlaatu, käsittäen heikomman itsearvioidun terveyden ja heikomman tyytyväisyyden elämään, oli yhteydessä yksinäisyyteen.
Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Tuntemalla nämä tekijät yksinäiset ja yksinäisyyden riskissä olevat ikääntyneet on mahdollista tunnistaa. Tutkimustulosten avulla saadaan myös tietoa erilaisten tukimuotojen sekä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen, joiden avulla kotona asuvien ikääntyneiden hyvinvointia voidaan tukea. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää, millä keinoin ikääntyneet itse toivovat, että yksinäisyyteen yhteydessä oleviin tekijöihin vaikutettaisiin. Myös tutkimustieto siitä, mikä yksinäisyyteen yhteydessä olevista tekijöistä on yksinäisyyden syy ja mikä sen seuraus, olisi tärkeää.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevien tekijöiden sekä yksinäisyyden riskissä olevien ikääntyneiden tunnistamiseksi. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymys oli: Mitkä tekijät ovat yhteydessä kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen?
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin ikääntyviin, yksinäisyyteen ja kotiin liittyvillä englannin- ja suomenkielisillä hakusanoilla. Haut toteutettiin Cinahl-, Sociology Database- ja Medic-tietokannoissa, joiden lisäksi tehtiin manuaalisia hakuja. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin sisäänottokriteereiden mukaisesti vertaisarvioidut tieteelliset tutkimusartikkelit vuosilta 2008–2019, jotka käsittelivät kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä. Hakua rajatiin maantieteellisesti, artikkeleiden tuli olla suomen- tai englanninkielisiä, tiivistelmä sekä kokoteksti piti olla saatavilla ja käytettyjen hakusanojen tuli esiintyä tiivistelmässä. Haun kokonaistulos oli ennen tietokantarajauksia kokonaisuudessaan 1 954 ja tietokantarajausten jälkeen 435, joista katsaukseen valikoitiin 19 alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin tutkimuskysymyksen mukaisesti aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimusten mukaan ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevia demografisia tekijöitä olivat ikä, sukupuoli, kansallisuus, siviilisääty ja sosioekonominen asema. Psyko-fyysisistä tekijöistä psyykkiset ja fyysiset sairaudet, fysiologiset tekijät sekä toimintakyvyn aleneminen ja heikentyneet kognitiiviset taidot olivat yhteydessä yksinäisyyteen. Yksinasuminen, aktiviteettien ja ihmissuhteiden väheneminen sekä tukiverkoston antama tuki olivat yhteydessä yksinäisyyteen sosiaalisina tekijöinä. Tutkittaessa asumisympäristön ja yksinäisyyden yhteyttä asumissijainnilla ja lähiympäristön esteillä oli yhteyttä yksinäisyyteen. Myös itsearvioitu elämänlaatu, käsittäen heikomman itsearvioidun terveyden ja heikomman tyytyväisyyden elämään, oli yhteydessä yksinäisyyteen.
Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Tuntemalla nämä tekijät yksinäiset ja yksinäisyyden riskissä olevat ikääntyneet on mahdollista tunnistaa. Tutkimustulosten avulla saadaan myös tietoa erilaisten tukimuotojen sekä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen, joiden avulla kotona asuvien ikääntyneiden hyvinvointia voidaan tukea. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää, millä keinoin ikääntyneet itse toivovat, että yksinäisyyteen yhteydessä oleviin tekijöihin vaikutettaisiin. Myös tutkimustieto siitä, mikä yksinäisyyteen yhteydessä olevista tekijöistä on yksinäisyyden syy ja mikä sen seuraus, olisi tärkeää.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8261]