Päiväkodin johtajien ajatuksia uuden varhaiskasvatuslain vaikutuksista heidän työhönsä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään vuonna 2018 Eduskunnassa hyväksytyn uuden varhaiskasvatuslain vaikutuksia päiväkodin johtajien työhön henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Tämän uuden varhaiskasvatuslain myötä päiväkodissa työskentelevien ammattiryhmien ammattinimikkeet muuttuvat osittain, mikä myös aiheuttaa muutoksia päiväkodin henkilöstörakenteisiin. Nämä ovat myös päiväkodin johtajaa koskevia muutoksia, sillä johtajan on osattava lain muuttuessa toteuttaa yksiköissään sen mukaista henkilöstöjohtamista, että kaikki eri ammattiryhmät saavat omaa ammattinsa ja ammattinimikettänsä vastaavia työtehtäviä laadukkaan pedagogiikan toteutumisen vuoksi. Myös ammattinimikkeiden muutosten lisäksi päiväkodin johtajilta tullaan vaatimaan kasvatustieteiden maisterin tutkintoa vuoteen 2030 mennessä.

Näihin liittyen tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, millaisia muutoksia uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) myötä tulevat ammattinimikkeiden muutokset tulevat aiheuttamaan päiväkodin johtajien työhön henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Tähän liittyen tutkimuksessa selvitetään, tulevatko jotkut asiat helpottamaan tai vaikeuttamaan henkilöstöjohtamista lakiuudistuksen myötä. Tutkimuksessa selvitetään myös, koetaanko uuden lakiuudistuksen myötä henkilöstöjohtamiseen tulevat muutokset radikaaleina. Näiden lisäksi tutkimuksessa otetaan selvää, muuttuvatko päiväkodin johtajien käyttämät konkreettiset henkilöstöjohtamiskeinot jollakin tavalla. Lopuksi tarkastelun kohteena on, millaista johtajuutta päiväkodeissa vaaditaan vuonna 2030 ja siitä eteenpäin.

Tämä tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty kesäkuussa 2019 puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastatteluun osallistui kuusi satunnaisesti valittua Tampereen alueella työskentelevää päiväkodin johtajaa. Haastatteluilla saatu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Haastatteluista ilmeni, että uuden varhaiskasvatuslain myötä henkilöstöjohtaminen sekä helpottuu että vaikeutuu, mutta pääasiassa uuden varhaiskasvatuslain koettiin tuovan henkilöstöjohtamiseen vaikeuksia merkittävästi. Tämän lisäksi tutkimuksista ilmeni myös, että uuden varhaiskasvatuslain tuomia muutoksia henkilöstöjohtamiseen ei koettu radikaaleina pääasiassa sen vuoksi, kun varhaiskasvatuksessa on viime aikoina ollut muutosjohtamista reilusti, ja muutokset ja niiden johtaminen koettiin kuuluvan päiväkodin johtajan henkilöstöjohtamistyöhön. Uusi varhaiskasvatuslaki ei myös tuonut tämän tutkimuksen mukaan suuria muutoksia päiväkodin johtajien käyttämiin konkreettisiin henkilöstöjohtamiskeinoihin, sillä jo tällä hetkellä käytettävät henkilöstöjohtamiskeinot tulevat säilymään entisenään. Tutkimuksesta ilmeni tähän liittyen, että ainoastaan keskustelujen tärkeys muun muassa eri ammattiryhmien rooleista, työtehtävistä ja tärkeydestä sekä tehtävänkuvien entistä tarkempi selvitys tulevat lakiuudistuksen myötä korostumaan. Myös jaetun johtajuuden malli tulee tutkimuksen mukaan olemaan tulevaisuudessa henkilöstöjohtamisessa suuressa roolissa.

Selvittäessä, millaista johtajuutta tarvitaan vuonna 2030 ja siitä eteenpäin selvisi, että tulevaisuudessa eri johtajuuden ilmiöiden, kuten henkilöstöjohtamisen, pedagogisen johtamisen ja organisaatiojohtamisen hallitseminen on entistä tärkeämpää, sillä niillä on tulevaisuudessa entistä suurempi rooli. Näiden lisäksi haastatteluista ilmeni, että johtajilta tullaan vuonna 2030 ja siitä eteenpäin tarvitsemaan entistä enemmän myös muun muassa kieli-, vuorovaikutus- ja substanssiosaamisen taitoja. Haastateltavat uskoivat myös moniammatillisten kohtaamisten lisääntyvän tulevaisuudessa.