Oikotie onneen, kiitos! : Tietoisuustaidot uusliberalistisen hallinnan strategioiden valossa
Lemmetti, Jonna (2019)
Lemmetti, Jonna
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910244078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910244078
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan tietoisuustaitojen ja uusliberalistisen hallinnan strategioiden välistä suhdetta. Elämme hektistä arkea tässä jatkuvasti ja nopeatempoisesti muuttuvassa yhteiskunnassa, joka asettaa meille hyvin monenlaisia tavoitteita ja odotuksia. Nopea muutos asettaa meidät jatkuvasti uudenlaisiin tilanteisiin, joissa meiltä odotetaan entistä enemmän muun muassa itseohjautuvuutta ja vastuuta. Lisäksi se tarjoaa myös markkinoille uudenlaisia mahdollisuuksia. Tutkielman tavoitteena on ravistella käsitystä tietoisuustaidoista nyky-yhteiskunnassa ja tuottaa tietoa siitä, millaisina tietoisuustaidot näyttäytyvät, kun niitä tarkastellaan uusliberalistisen hallinnan strategioiden valossa.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan uusliberalismia subjektin toimintaympäristönä, jossa subjektin on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan minuuteensa ja omaan toimintaansa itsekasvatuksen keinoin sekä sen myötä mahdollisesti myös muiden subjektien toimintaa. Uusliberalismin tavoitteena on mahdollistaa vapaat markkinat ja yksilönvapaudet, minkä vuoksi se suosii tietynlaisia yksilöitä jättäen samalla varjoon esimerkiksi markkinajärjestelmän ulkopuolella olevat. Samalla se saattaa murentaa hyvinvointimallia ja lisätä eriarvoisuutta yksilöiden välillä.
Markkina-ajattelun ja kilpailun kyllästämä yhteiskunta saattaa siis vaatia yksilöiltä paljon, ja yhdeksi sopeutumista helpottavaksi tekijäksi on nähty tietoisuustaidot. Tietoisuustaitoja on alettu soveltamaan monille eri aloille, ja tutkimusten valossa sillä näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia hyvin monilla inhimillisen elämän alueilla. Tietoisuus syntyy yksilön aistivan kehomielen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa, joten yhteiskunnallisen hallinnan vaikutusta siihen ei voida kiistää. Tämän tutkielman valossa näyttäisi siltä, että tietoisuustaitojen harjoittaminen saattaa tapahtua uusliberalistisen hallinnan ohjaamana ja toiminta saattaa entisestään juurruttaa yksilöihin uusliberalistisen hallinnan keinoja. Siitä huolimatta pitkäjänteisellä harjoittelulla ja yhteiskunnallisen hallinnan keinojen tiedostamisella yksilön voisi olla mahdollista vaikuttaa itsensä lisäksi myös ympärillään oleviin yhteisöihin ja yhteiskuntaan.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan uusliberalismia subjektin toimintaympäristönä, jossa subjektin on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan minuuteensa ja omaan toimintaansa itsekasvatuksen keinoin sekä sen myötä mahdollisesti myös muiden subjektien toimintaa. Uusliberalismin tavoitteena on mahdollistaa vapaat markkinat ja yksilönvapaudet, minkä vuoksi se suosii tietynlaisia yksilöitä jättäen samalla varjoon esimerkiksi markkinajärjestelmän ulkopuolella olevat. Samalla se saattaa murentaa hyvinvointimallia ja lisätä eriarvoisuutta yksilöiden välillä.
Markkina-ajattelun ja kilpailun kyllästämä yhteiskunta saattaa siis vaatia yksilöiltä paljon, ja yhdeksi sopeutumista helpottavaksi tekijäksi on nähty tietoisuustaidot. Tietoisuustaitoja on alettu soveltamaan monille eri aloille, ja tutkimusten valossa sillä näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia hyvin monilla inhimillisen elämän alueilla. Tietoisuus syntyy yksilön aistivan kehomielen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa, joten yhteiskunnallisen hallinnan vaikutusta siihen ei voida kiistää. Tämän tutkielman valossa näyttäisi siltä, että tietoisuustaitojen harjoittaminen saattaa tapahtua uusliberalistisen hallinnan ohjaamana ja toiminta saattaa entisestään juurruttaa yksilöihin uusliberalistisen hallinnan keinoja. Siitä huolimatta pitkäjänteisellä harjoittelulla ja yhteiskunnallisen hallinnan keinojen tiedostamisella yksilön voisi olla mahdollista vaikuttaa itsensä lisäksi myös ympärillään oleviin yhteisöihin ja yhteiskuntaan.