Huume käyttöhuoneiden vaikuttavuus

Abstract

Pistohuumeiden käyttäminen on globaali kansanterveydellinen huoli. Suomessa pistohuumeiden käyttäjien keskuudessa hepatiitti C-infektiot ovat yleisiä. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi maaliskuussa 2019 pääkaupunkiseudulla pistohuumeita käyttävillä tavanomaista enemmän uusia HIV-tartuntoja. Huumeiden käyttöhuoneet ovat kehitetty vastaamaan pistohuumeiden käyttöön liittyviin yksilö- kuin yhteisötason haittoihin. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on kartoittaa huume käyttöhuoneiden vaikuttavuudesta saatua tutkimustietoa. Tutkimustehtävä: Millainen vaikuttavuus huumeiden käyttöhuoneilla on?

Kirjallisuuskatsauksen aineisto perustui Cinahl-, Medline- ja Social science Premium collection-tietokannoissa tehtyihin hakuihin. Keskeisimmiksi hakusanoiksi muodostui drug consumption room, medically supervised injection facilities, supervised injection facilities, effect*, “street drugs” ja ”intravenous drug user”. Sähköisen tiedonhaun lisäksi tehtiin manuaalinen tiedonhaku tutkimusartikkelien lähdeluetteloita hyödyntäen. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi muodostui 29 vertaisarvioitua englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät olemassa olevan laillisen käyttöhuoneen kontekstissa vaikuttavuutta. Tutkimuksista viisi oli Euroopasta, viisi Australiasta ja 19 Kanadasta. Tutkimukset oli tehty vuosien 2003-2018 välillä. Tutkimusten analyysissä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.

Käyttöhuoneet lisäävät huumeiden käyttäjien hyvinvointia integroiden heidät sosiaali- ja terveyspalveluihin, ennaltaehkäisten yliannostuksia ja pistoihin liittyviä infektioita sekä mahdollistamalla itsensä tärkeäksi kokemisen, joka voi saada aikaan muutoksen parempaan. Yhteiskunnallisia etuja saadaan aikaan, kun huumeiden käyttöön liittyvät käytänteet muuttuvat turvallisimmiksi. Ympäröivän yhteisön tyytyväisyys lisääntyy, kun julkinen pistäminen ja roskaaminen vähenevät sekä yleinen turvallisuus lisääntyy. Käyttöhuoneet tuottavat kansantaloudellisia säästöjä ennaltaehkäisevän työnsä kautta. Yksilö- ja yhteisötason haittoja raportointiin vain yksittäisissä tutkimuksissa. Yksilöön kohdistuvat haitat ilmentyivät korkeamman intoksikaatioriskin ja haitallisten huume käyttötottumusten muodossa. Yhteisötason haitat liittyvät asiattoman oleilun lisääntymiseen käyttöhuoneen välittömässä läheisyydessä ja huumeiden käyttäjien kokemuksiin siitä, että palvelun käyttöä rajoittavat yhteiskunnalliset tekijät.

Tutkimusten perusteella on näyttöä siitä, että käyttöhuoneet vastaavat niille asetettuihin tavoitteisiin ennaltaehkäisten pistohuumeiden käyttöön liittyviä haittoja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pistohuumeita käyttävien hoitotyössä sekä lisäämään yleistä tietoutta käyttöhuoneiden merkityksestä haittojen ennaltaehkäisyssä.