Terveydenhuollon henkilöstön kyynisyyden aiheuttajat
Kallio, Elias (2019)
Kallio, Elias
2019
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910183946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910183946
Tiivistelmä
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää terveydenhuollon henkilöstön kyynisyyden aiheuttajat. Tiedonhaku suoritettiin alan keskeisempiin tietokantoihin vuoden 2019 aikana. Tietokannat olivat Cinahl, Medline, Medic ja PsychInfo. Hakusanoina käytettiin kyynisyyttä kuvaavaa sanaa depersonalization sekä sen englannin- ja suomenkielisiä asiasanoja ja synonyymejä sekä terveydenhuollon henkilöstön osalta eri ammattinimikkeitä kuten nurse, physician, midwive, lääkäri ja sairaanhoitaja. Katsauksen sisäänottokriteerinä olivat vertaisarvioitu tutkimusartikkeli, julkaisuvuosi 2014-2019, artikkelin kirjoituskieli englanti tai suomi sekä artikkelin tiivistelmän ja koko tekstin tuli olla saatavilla sekä toimintaympäristön tuli olla sairaala ja artikkelin tuli koskea terveydenhuollon henkilöstöä.
Kokonaistulokseksi asiasanahausta neljästä tietokannasta tuli N=9414. Sisäänottokriteerien perusteella karsimisen jälkeen jäljelle jäi n=19 tutkimusta, jota täydennettiin vapaasanahaulla n=3 tutkimuksen verran. Katsauksessa analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä yhteensä n=22 tutkimusta. Valitut artikkelit edustivat kaikkia maanosia ja olivat sisällöllisesti hyvin moninaisia kyynisyyden aiheuttajan suhteen.
Tutkimusten perusteella kyynisyyttä aiheuttivat terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointiin liittyvät tekijät, henkilötekijät, organisaatiotekijät, työskentely-ympäristötekijät sekä henkilöstön luonne- ja kokemustekijät. Terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnin osalta kyynisyyttä aiheutti huono työhyvinvointi, heikko työtyytyväisyys, työtyytymättömyys ja terveydenhuollon henkilöstön psyykkinen kuormitus. Henkilötekijöistä kyynisyyttä aiheutti sukupuoli ja terveydenhuollon ammattilainen kumppanina. Työskentely-ympäristöön liittyen kyynisyyttä aiheutti potilaan sairauteen liittyvä negatiivisuus, stressaava työ, työskenteleminen terveydenhuollon henkilönä ensiavussa ja raskaalla alalla työskentely. Organisaatiotekijöistä vuorotyö, huono organisaatio ja terveydenhuollon henkilöstön työn arvostelu aiheutti kyynisyyttä. Lopuksi henkilöstön luonne- ja kokemustekijöihin liittyen kyynisyyttä aiheutti terveydenhuollon henkilöstön persoona, autenttisuus sekä ammatillinen kokemus ja ikä.
Terveydenhuollon henkilöstön kyynisyyden voidaan nähdä aiheutuvan monesta eri tekijästä, joista osa liittyi terveydenhuollon henkilöstöön itsessään, osa organisaatiosta lähtöisin oleviin tekijöihin sekä työskentely-ympäristöön. Tutkimusartikkelit antoivat vastauksen kysymykseen, mitkä tekijät aiheuttivat kyynisyyttä terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa, mutta eivät vastauksia siihen, kuinka kyynisyyttä voidaan ehkäistä ja miten oireilu näkyy työnteossa, jonka osalta tutkimusta tulee jatkaa.
Kokonaistulokseksi asiasanahausta neljästä tietokannasta tuli N=9414. Sisäänottokriteerien perusteella karsimisen jälkeen jäljelle jäi n=19 tutkimusta, jota täydennettiin vapaasanahaulla n=3 tutkimuksen verran. Katsauksessa analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä yhteensä n=22 tutkimusta. Valitut artikkelit edustivat kaikkia maanosia ja olivat sisällöllisesti hyvin moninaisia kyynisyyden aiheuttajan suhteen.
Tutkimusten perusteella kyynisyyttä aiheuttivat terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointiin liittyvät tekijät, henkilötekijät, organisaatiotekijät, työskentely-ympäristötekijät sekä henkilöstön luonne- ja kokemustekijät. Terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnin osalta kyynisyyttä aiheutti huono työhyvinvointi, heikko työtyytyväisyys, työtyytymättömyys ja terveydenhuollon henkilöstön psyykkinen kuormitus. Henkilötekijöistä kyynisyyttä aiheutti sukupuoli ja terveydenhuollon ammattilainen kumppanina. Työskentely-ympäristöön liittyen kyynisyyttä aiheutti potilaan sairauteen liittyvä negatiivisuus, stressaava työ, työskenteleminen terveydenhuollon henkilönä ensiavussa ja raskaalla alalla työskentely. Organisaatiotekijöistä vuorotyö, huono organisaatio ja terveydenhuollon henkilöstön työn arvostelu aiheutti kyynisyyttä. Lopuksi henkilöstön luonne- ja kokemustekijöihin liittyen kyynisyyttä aiheutti terveydenhuollon henkilöstön persoona, autenttisuus sekä ammatillinen kokemus ja ikä.
Terveydenhuollon henkilöstön kyynisyyden voidaan nähdä aiheutuvan monesta eri tekijästä, joista osa liittyi terveydenhuollon henkilöstöön itsessään, osa organisaatiosta lähtöisin oleviin tekijöihin sekä työskentely-ympäristöön. Tutkimusartikkelit antoivat vastauksen kysymykseen, mitkä tekijät aiheuttivat kyynisyyttä terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa, mutta eivät vastauksia siihen, kuinka kyynisyyttä voidaan ehkäistä ja miten oireilu näkyy työnteossa, jonka osalta tutkimusta tulee jatkaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]