"Se jännitys on aikamoinen" : Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia hallinto-oikeuden suullisista käsittelyistä

Abstract

Nykyisen lastensuojelulain (417/2007) mukaan tahdonvastaiset huostaanotot käsitellään alueellisessa hallinto-oikeudessa. Asian selvittämiseksi voidaan järjestää suullinen käsittely, jossa lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää kuullaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia hallinto-oikeuden suullisista käsittelyistä, joihin ovat osallistuneet. Olen erityisesti kiinnostunut sosiaalityöntekijöiden tunnekokemuksista. Koettujen tunnekokemusten lisäksi olen kiinnostunut sosiaalityöntekijöiden keinoista hallita ja käsitellä näitä tunteita, sekä sosiaalityöntekijöiden kokemuksista saamastaan tuesta suullisiin käsittelyihin liittyen. Tutkielmani teoreettinen viitekehys paikantuu työssä kohdattaviin tunteisiin ja tunnetyöhön. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja aineisto koostuu seitsemän lastensuojelun sosiaalityöntekijän yksilöteemahaastatteluista, jotka olen analysoinut aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Sosiaalityöntekijöiden tunnekokemukset jakautuivat kahteen teemaan: tunnepitoinen puhe sekä tunnepuheen puuttuminen. Ensimmäinen teema kuvaa suullisten käsittelyiden herättämiä vahvoja tunnekokemuksia, jotka jakautuivat vielä kahteen alateemaan: emotionaalinen kuormitus sekä myötätunnon ja empatian tunteet. Tässä teemassa tunteet olivat läsnä ja suulliset käsittelyt oli koettu ajoittain hyvin kuormittavina kokemuksina. Yleisin koettu tunne oli jännitys, jota käsiteltiin odotteluun liittyvänä jännityksenä, esiintymisjännityksenä ja kehollisina reaktioina. Jännitystä ja muita kuormittavia tunteita herättivät asiakkaan oikeudellinen avustaja ja asiakas itse. Sosiaalityöntekijät olivat kokeneet myös muita tunteita, kuten epävarmuutta, pelkoa ja ärsyyntymistä, jotka koettiin jännityksen rinnalla tai osana sitä. Kuormittavien tunnekokemusten lisäksi sosiaalityöntekijät olivat kokeneet myötätunnon ja empatian tunteita asiakkaiden puolesta. Aina suullisia käsittelyitä ei oltu koettu erityisen tunteikkaina prosesseina ja näistä kokemuksista muodostui toinen teema. Tässä teemassa perusteltiin tunnekokemusten vähäisyyttä eri tavoin, joiden mukaan teema jakautui vielä kahteen alateemaan: suulliset käsittelyt sosiaalityöntekijän työtehtävänä sekä asiakkuuteen liitetyt asiat. Tunnekuorman puuttumista järkeiltiin sillä, että suullinen käsittely on vain yksi sosiaalityöntekijän työtehtävä, joka hänen täytyy virkansa puolesta hoitaa. Samoin varmuus huostaanoton perusteista sekä helppo asiakas tuntuivat vähentävän tunnekuormaa.

Sosiaalityöntekijät toivat esiin tapojaan arvioida, käsitellä ja hallita tunteita itsenäisesti, joista muodostui tunnetyön teema. Sosiaalityöntekijät liittivät tunnesääntöjä sekä tunteiden kokemiseen että niiden ilmaisemiseen hallinto-oikeudessa. Suullisten käsittelyiden herättämät tunteet koettiin luonnollisina ja sallittuina, mutta joidenkin tunteiden ulkoista ilmenemistä hallinto-oikeudessa tuli hallita. Tunteiden käsittelyä ja hallintaa tehtiin älyllistämällä tilanteet ja lykkäämällä tunneilmaisua todistusvuoron jälkeiseen aikaan. Tunnekokemuksia haluttiin kuitenkin yleensä käsitellä toisten ihmisten kanssa puhumalla. Tämä kuvastaa myös sosiaalityöntekijöiden saamaa sosiaalista tukea suullisiin käsittelyihin, mikä muodostaa viimeisen laajan teeman. Tukea saatiin pitkin prosessia ja sitä saatiin pääasiassa työkavereilta, omalta esimieheltä, sekä kunnan lakimieheltä. Tuki jakautui kahteen alateemaan: käytännön tukeen ja henkiseen tukeen. Käytännön tuki palveli sosiaalityöntekijöiden suoriutumista käsittelypäivänä ja henkinen tuki taas sosiaalityöntekijöiden tunteiden käsittelyä. Kaikki sosiaalityöntekijät olivat kokeneet saaneensa tarpeeksi tukea ja heillä oli kokemus, että pyydettäessä olisi saanut lisätukea.

Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia hallinto-oikeuden suullisista käsittelyistä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu, joten tämä tutkimus antaa mielenkiintoisen näkökulman tähän vielä melko tuntemattomaan aiheeseen. Suulliset käsittelyt koettiin ajoittain hyvinkin kuormittavina työtehtävinä, jotka poikkesivat normaalista työarjesta. Tutkimus jättää jälkeensä useita jatkotutkimuskohteita kyseiseen lastensuojelun työtehtävään liittyen.

The current Child Welfare Act (417/2007) states that the decision making of involuntary care orders take place in the regional administrative court. For the investigation of the case a vocal hearing can be held, where the child welfare social worker will be heard. The aim of this study is to examine the experiences of child welfare social workers on the hearings they have been a part of. I am particularly interested in the personal and emotional experiences of the social workers. In addition to the experienced emotions I am interested in the workers means of handling and managing these emotions, and also the support the social workers have had in regards to the hearings. The theoretical framework is in the field of emotions at work and emotional labour. This is a qualitative study and the data consists of seven individual thematic interviews with child welfare social workers. The interviews were analysed by data-based content analysis.

The social workers emotional experiences were divided into two themes: emotional talk and the lack of emotional talk. The first theme depicts the strong emotional experiences aroused by the hearings, and they were further divided into two subthemes: emotional strain, and feelings of compassion and empathy. In this theme feelings were present and the hearings were on occasion experienced as very stressful. The most commonly felt feeling was suspense, which was dealt in regards to waiting and performing, and as bodily sensations. The clients’ lawyers and clients themselves aroused feelings of suspense and strain. The social workers had experienced other feelings as well, for example uncertainty, fear and annoyance, which were felt with and as a part of suspension. In addition to straining emotional experiences the social workers had experienced feelings of compassion and empathy towards the clients. The hearings were not always experienced as a particularly emotional process and these experiences made up the second theme. In this theme the paucity of emotional experience was rationalized in different ways, by which the theme was further divided into subthemes: the hearings as a social worker’s work assignment and things regarding the client. The lack of emotional strain was rationalized by addressing the hearings as a work assignment that the social worker has to perform as a part of their job. Also the certainty of the care order and an easy client seemed to lessen the emotional strain.

The social workers brought up their ways of assessing, handling and managing emotions independently, from which the theme of emotional labour was made up of. The social workers applied feeling rules to the experiencing of emotions and expressing of emotions in the administrative courts. The emotions aroused by the hearings were seen as natural and acceptable, but the expression of certain feelings in the administrative courts needed to be managed. The handling and management of feelings was done by rationalizing the situations and deferring the expression of feelings until after the hearing. The most common way to handle emotions was by talking to people about them. This also depicts the social support that the social workers got, which makes up the final broad theme. Social support was received throughout the process and it was mainly received from co-workers, managers and the municipality’s lawyer. The support was divided into two subthemes: practical support and mental support. Practical support served to help the social workers performance in the hearing while the mental support helped the social workers’ handling of emotions. All of the social workers felt that they had gotten enough support and they felt that more support would have been given if they asked for it.

Social workers’ experiences of vocal hearings in administrative courts have not been researched in Finland before, so this research gives an interesting view into this still quite unknown subject. The hearings were on some accounts experienced as very stressful assignments that deviated from ordinary work days. This research leaves behind it a heap of further research topics regarding this task in child welfare work.