Hukan kartoittaminen korjausrakentamisen toimihenkilöiden työssä

Abstract

Tämä diplomityö käsittelee leania, lean rakentamista ja erityisesti hukkaa. Diplomityön perusteena oli rakennusalan tuottavuuden kehno kehittyminen verrattuna esimerkiksi tehdasteollisuuteen. Tutkimuksessa lähdettiin kartoittamaan kohdeyrityksen, NCC Suomi Oy:n, korjausrakentamisen toimialalla työskentelevien toimihenkilöiden työssä esiintyvää hukkaa. Lisäksi selvitettiin tilanteita, joissa hukkaa ilmenee sekä syitä hukalle. Tutkimus jakaantui kahteen pääosuuteen. Ensimmäinen osuus oli teoriaosuus, jossa tehtiin kirjallisuuskatsaus leaniin, lean rakentamiseen ja erityisesti hukkaan. Jälkimmäinen osuus koostui empiirisestä osuudesta, joka jakautui vielä kahteen osaan, kyselytutkimukseen ja tapaustutkimukseen. Kyselytutkimuksessa selvitettiin hukkien esiintyvyyttä, merkittävyyttä sekä havaittavuutta. Lisäksi siinä kysyttiin käytännön esimerkkiä toimihenkilön työssä esiintyvästä hukasta. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella laskettiin hukkien riskitulot vika- ja vaikutusanalyysin periaatteella. Tapaustutkimus suoritettiin ajankäytönseurantatutkimuksena. Siinä kolmen kohdeyrityksen korjausrakennustyömaan vapaaehtoiset toimihenkilöt täyttivät seurantalomaketta viikon ajan ja merkitsivät siihen työssään ilmenneitä hukkia. Kyselytutkimukseen osallistui 100 henkilöä ja tapaustutkimukseen seitsemän henkilöä. Teoriaosuuden perusteella muodostettiin hukkaluettelo, jossa luetellaan toimihenkilöiden työhön sopivat hukkatyypit selityksineen ja esimerkkeineen. Hukkaluetteloa käytettiin myö-hemmin empiirisissä osioissa kyselytutkimuksen ja tapaustutkimuksen pohjana. Kyselytutkimuksen perusteella saatiin selville, että merkittävimmäksi eli haitallisimmaksi hukaksi koettiin ylikuormitus. Eniten esiintyvä hukka oli tarpeettomat varastot ja helpoiten havaittava hukka oli odottaminen. Merkittävimmäksi hukaksi monivalintakysymyksen perusteella osoittautui odottaminen. Toiseksi merkittävin hukka oli epäsopivat menetelmät ja dokumentointi ja kolmanneksi merkittävin oli ylikuormitus. Vakavimmat hukat riskitulon perusteella olivat ylikuormitus, odottaminen sekä epäsopivat menetelmät ja dokumentointi. Kriittisimmät hukat olivat ylikuormitus, epäsopivat menetelmät ja dokumentointi sekä tarpeettomat siirrot ja kuljetukset. Tapaustutkimuksen perusteella selvisi, että hukka-ajan määrä vaihteli 45 minuutista 6 tuntiin ja 15 minuuttiin ja sen keskiarvo oli noin kolme tuntia. Merkittävimmiksi hukiksi sen perusteella nousivat odottaminen, virheet ja tarpeeton liikkuminen. Tiivistettynä tutkimuksen perusteella viisi kriittisintä hukkaa, joihin eliminointitoimenpiteet kannattaa kohdistaa ovat: odottaminen, ylikuormitus, epäsopivat menetelmät ja dokumen-tointi, tarpeettomat siirrot ja kuljetukset sekä tarpeettomat varastot. Tutkimuksen perusteella suurimmaksi syyksi hukalle nousi suunnitelmien ja tietojen puute. Suunnitelmien ja tietojen puutteet pitävät sisällään muun muassa virheelliset suunnitelmat, suunnitelmien puuttumisen kokonaan, suunnitelmien ristiriidat, suunnitelmat, jotka ovat käytännössä mahdotonta toteuttaa, suunnitelmien muutokset, ratkaisupäätösten puutteet ja yleisesti lähtötietojen puutteet. Toinen merkittävä syy hukalle oli kiire ja aikataulun kireys. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että kehitettävää on vielä paljon, jotta hukkaa saataisiin vähennettyä ja eliminoitua. Tutkimuksen tulokset mahdollistavat yhden lähestymistavan kohdeyrityksen toiminnan kehittämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Tulosten perusteella pystytään keskittämään parannustoimenpiteet merkittävimpiin hukkiin ja hukkien syihin. Vastaavaa tutkimusta toimihenkilöiden työn hukasta ei ole aikaisemmin tehty, joten tutki-muksesta on toivottavasti hyötyä jatkossa aihetta lisää tutkittaessa. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää keskeisimpien ja merkittävimpien hukkien selvittämistä kohdeyrityksen korjausrakentamisen toimialalla sekä tilanteiden ja syiden selvittämistä, joissa hukkaa ilmenee.