Narratiivinen analyysi asiantuntijaorganisaation eettisestä organisaatiokulttuurista ja eettisistä hyveistä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on eettisen organisaatiokulttuurin ja eettisten hyveiden narratiivinen analyysi eräässä asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää asiantuntijaorganisaation eettisen organisaatiokulttuurin rakentumista eettisten hyveiden kautta. Tyyppitarinoilla pyritään kuvastamaan organisaation eettisten hyveiden mallin kautta sitä, millainen organisaation eettinen organisaatiokulttuuri on. Tavoitteena on myös tarkastella, mitkä eettiset hyveet ilmenevät tarinoissa eli mitä hyveitä eri tarinoissa korostetaan.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään organisaatiokulttuuria, eettistä organisaatiokulttuuria sekä eettisiä hyveitä. Eettisissä hyveissä käsitellään sekä Solomonin hyve-etiikan teoriaa että Kapteinin kehittämää organisaation eettisten hyveiden mallia, joka kuvaa eettisen organisaatiokulttuurin tasoa. Aiempi eettisen organisaatiokulttuurin tutkimus on ollut enimmäkseen määrällistä ja keskittynyt eri ilmiöiden välisten yhteyksien tutkimiseen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin narratiivisen analyysin teema-analyysia. Tutkimuksen aineisto koostui anonyymina käsiteltävän suurikokoisen asiantuntijaorganisaation esimiehille ja asiantuntijoille tehdyistä kymmenestä teemahaastattelusta, jotka on kerätty aiempaa tutkimusta varten vuonna 2012. Ensin eettiset hyveet analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, minkä jälkeen luotiin aineistoa parhaiten kuvaavat tyyppitarinat narratiivisen analyysin avulla. Analyysissa käytettiin avuksi sekä tutkimuskysymyksiä että erillisiä tarinakysymyksiä.

Tuloksina syntyi neljä tyyppitarinaa, jotka kuvastavat organisaation eettisiä hyveitä ja sitä kautta eettistä organisaatiokulttuuria. Jako esimiesten ja asiantuntijoiden tyyppitarinoihin syntyi aineiston analyysin kautta ja tarinoiden hahmot on rakennettu monien haastatteluiden pohjalta. Ensimmäinen tyyppitarina on esimiesten päätarina, jonka organisaatiokulttuurissa eettiset hyveet esiintyvät kattavasti. Toinen tyyppitarina on esimiesten vastatarina, joka on kriittisempi kuvaus organisaatiosta. Kolmas tyyppitarina on asiantuntijoiden päätarina, jota määrittää sääntöjen tuntemus ja selkeys. Neljäs tyyppitarina on asiantuntijoiden vastatarina, jossa huomataan jakautuneisuus kahteen erilliseen ryhmään.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kuva eettisestä organisaatiokulttuurista piirtyi erilaisena jokaisessa tyyppitarinassa koostuen sekä virallisista että epävirallisista eettisen organisaatiokulttuurin rakentamisen menetelmistä. Tarinoiden koosteena voidaan kuitenkin sanoa, että eettisistä hyveistä korostuivat eniten toteutettavuus ja toiminnan seuraukset erilaisin piirtein. Missään tarinassa ei korostettu kaikkia hyveitä, mistä voidaan tehdä johtopäätös, että eettisyyden tasoa voitaisiin vielä parantaa kyseisessä organisaatiossa.

Tutkimuksen avulla osoitettiin eettisten hyveiden käytännönläheisyys ja soveltaminen organisaatiokontekstiin. Lisäksi tutkimuksella tuotiin uudenlainen lähestymistapa ja näkökulma eettisen organisaatiokulttuurin tutkimiseen sekä uutta tietoa olemassa olevasta aineistosta narratiivisen tutkimuksen näkö-kulmasta. Tässä tutkimuksessa todettu organisaation eettisten hyveiden käytännönläheisyys voi auttaa kehittämään organisaation toimintaa eettisempään suuntaan. Kyselyjen ja haastattelujen kautta voidaan selvittää parannusta vaativat eettisen organisaatiokulttuurin osa-alueet ja kehittää kokonaisvaltaisesti eettistä organisaatiokulttuuria ottamalla huomioon kaikki organisaation eettiset hyveet. Jatkotutkimuksena organisaation eettisiä hyveitä ja eettistä organisaatiokulttuuria voitaisiin tarkastella eri toimialoittain ja eri kokoisissa yrityksissä. Myös erilaiset organisaatiorakenteet, kuten itseohjautuvat tiimit, olisivat mielenkiintoinen tutkimuskohde.