Tekoälyn hyödyntäminen työturvallisuusriskien arvioinnissa

Abstract

Tekoäly voidaan määritellä tietojenkäsittelytieteen osa-alueena, jossa keskitytään suoritettavan tehtävän ja ympäristön kannalta järkevällä tavalla toimivien tietokoneohjelmien kehitykseen. Tekoäly kattaa useita erilaisia tekoälyteknologioita, joista keskeisimpiä ovat koneoppiminen, luonnollisen kielen käsittely, konenäkö, asiantuntijajärjestelmät ja robotiikka. Tekoälyyn kohdistuvista suurista odotuksista ja aihepiiriin liittyvien julkaisujen kasvavasta määrästä huolimatta tekoälyn käyttöönottoaste erilaisissa organisaatioissa on vielä suhteellisen alhainen. Tähän perustuen aikaisempi tutkimus tekoälysovellusten käyttöönoton kuvauksesta sekä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista rajatuissa organisaatiokonteksteissa ja toiminnoissa, kuten turvallisuusjohtamisessa, on vähäistä.

Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten työturvallisuutta voidaan kehittää hyödyntämällä tekoälyä riskien arvioinnin tehtävissä sekä tarkastella tekoälysovellusten käyttöönottoa työturvallisuusriskien arvioinnissa yksilöiden sekä organisaation näkökulmasta. Kyseessä oli laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkimuksen kohteena oli Neste Oyj:n Porvoossa sijaitseva jalostamo. Tutkimuksessa toteutettiin kirjallisuuskatsaus ja empiirinen haastattelututkimus, joka koostui kahdesta puolistrukturoidusta haastattelukierroksesta. Tutkimuksessa muodostettiin Hameed, Counsell et al. (2012) esittelemää IT-innovaation käyttöönottoprosessia mukaillen tekoälysovelluksen käyttöönottoprosessia työturvallisuusriskien arvioinnissa yksilö- ja organisaatiotasolla kuvaava malli.

Tutkimuksessa tunnistettiin organisaation työturvallisuuden kehitystarpeisiin perustuen 10 erilaista työturvallisuusriskien arviointiin soveltuvaa tekoälysovellusta, joilla voidaan tukea ennakoivaa ja joustavaa turvallisuustoimintaa. Tekoälyn tunnistettiin soveltuvan työturvallisuusriskien arvioinnin tehtäviin, kun tekoälysovellus tukee tehokkaasti työntekijöiden työskentelyä jättäen riskeihin liittyvän päätöksentekovastuun työntekijöille. Erityisesti tekoälyllä on mahdollisuus puuttua organisaation vielä tiedostamattomiin vaaratilanteisiin kehittämällä reaaliaikaista tilannetietoisuutta jalostamoympäristöstä ja laajentamalla näkemystä turvallisuuskulttuurin nykytilanteesta. Tekoäly koettiinkin hyödylliseksi työturvallisuusriskien arvioinnissa jalostamoympäristössä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla, kunhan varmistetaan riittävä tekoäly-ymmärrys ja tekoälyn käyttökohteen sekä -tavan yhteensopivuus.

Tekoälysovellusten käyttöönottoon organisaatiotasolla vaikuttavat erilaiset tekijät tekoälyyn, organisaatioon, toimintaympäristöön ja johtoportaaseen liittyen. Näiden tekijöiden perusteella tekoälyn käyttöönoton keskeisimmiksi haasteiksi tarkasteltavassa organisaatiossa tunnistettiin digitalisaatioaste turvallisuuden hallintaan liittyvissä tehtävissä, dataresurssit ja data-infrastrukruuri. Organisaatiota rohkaistaankin kehittämään digitalisaatiota jalostamoympäristössä ja omaksumaan strateginen lähestymistapa datan muodostamiseen ja hallintaan. Tekoälyn käyttöönotto voidaan aloittaa kehittämällä ymmärrystä tekoälystä ja sen edellyttämästä datasta, tarkastelemalla lyhyellä tähtäimellä hyödyllisten tekoälysovellusten käyttöönoton tarkempia käyttöönoton edellytyksiä sekä huolehtimalla tekoälysovellusten käyttäjätasolla hyvin suunnitellusta ja pitkäjänteisestä muutoksenhallinnasta käyttöönottoprosessissa.