Drivers and Limitations for Incorporating Environmental Considerations into Investment Decision-Making

Abstract

Tarve kestävälle yhteiskunnalliselle muutokselle vaikuttaa välttämättömältä, kun tarkastellaan rajallisia luonnonresursseja ja ympäristön huononevaa tilaa. Kestävyysmuutoksen kirjallisuus on käsitellyt tätä tarvetta systeemitasolla, mutta sillä rajallinen ymmärrys ympäristökestävyyden edistämisestä yritystasolla ja edelleen yksittäisissä liiketoiminnoissa. Tämä on valitettavaa, sillä kestävyysmuutos tarvitsee toteutuakseen edelläkävijätoimintaa, joka käytännössä ilmenee organisaatio- ja yksilötasolla. Kirjallisuudessa ei ole syvällisesti käsitelty yritysten päätöksenteon käytänteitä ja ympäristönäkökulmien roolia päätöksentekoprosesseissa. Tämän vuoksi on toivottu, että johtamisen tutkimushaaroja tuotaisiin mukaan kestävyysmuutoksen keskusteluun.

Laskentatoimen kirjallisuus on hiljattain tunnistanut tarpeen ympäristötietoisemmalle liiketoiminnalle. Se on kehittänyt investointiarvioinnin ja raportoinnin työkaluja talous- että ympäristötiedon huomioimiseksi yritysten päätöksenteossa. Työkalujen saatavuus ei kuitenkaan vielä takaa, että yritykset todellisuudessa sisällyttäisivät ympäristönäkökulmia päätöksentekoprosesseihinsa. Ympäristötietoisemman päätöksenteon edistäminen tarvitsee perinpohjaista ymmärrystä todellisista tilanteista, joissa yritykset ovat investoineet puhtaampiin teknologioihin.

Vastatakseen näihin tutkimustiedon puutteisiin, tämä väitöskirja tutkii ympäristönäkökulmien sisällyttämistä investointipäätöksenteon prosesseihin. Väitöskirja tarkastelee ulkoisia muutospaineita, jotka ajavat yrityksiä huomioimaan ympäristönäkökulmia päätöksentekoprosesseissaan. Lisäksi se tarkastelee käynnistäviä tekijöitä, jotka aloittavat investoinnin todellisissa päätöksentekotilanteissa, sekä rajoitteita, jotka hankaloittavat ympäristönäkökulmien sisällyttämistä prosesseihin.

Väitöskirja rakentuu yhteenvedosta ja viidestä tutkimusartikkelista, jotka perustuvat laadullisiin tutkimusotteisiin. Tutkimuksen teoreettinen pohja yhdistää kontingentista ja pragmaattis-konstruktivistista lähestymistapaa päätöksentekoon sekä SPAT-vaihtopolkuanalyysimenetelmää yritysten päätösprosessien analysointiin. Yksittäiset artikkelit hyödyntävät kirjallisuuteen perustuvia käsiteanalyyseja sekä interventionistisia tapaustutkimuksia. Tapaustutkimukset tehtiin suomalaisella kaasualalla. Ne käsittivät keskeisiä tahoja kaasun tuottajista ja käyttäjistä biokaasun tuotantojärjestelmiä paikallisesti edistäviin kuntatoimijoihin.

Tutkimuksessa tunnistetut ulkoiset muutospaineet, käynnistävät tekijät ja hankaloittavat rajoitteet tuottavat ymmärrystä yritysten investointipäätöksenteosta ja ympäristönäkökulmien sisällyttämisestä päätöksiin. Tulokset lisäävät ymmärrystä yritysten päätöksenteosta kestävyysmuutoksen, laskentatoimen ja energiatekniikan kirjallisuuteen. Ne myös havainnollistavat, kuinka yritykset investoivat puhtaampiin teknologioihin ulkoisten muutospaineiden, vaikuttajien, sisäisten päätösrakenteiden ja yksittäisten päätöksentekijöiden yhteisvaikutuksesta. Investoinnin voi käynnistää ulkoisesti liiketoimintaympäristössä muuttunut tilannetekijä tai aktiivinen vaikuttaja. Sisäisesti käynnistävät tekijät lähtevät motivoituneista yksilöistä, joiden roolit ja arvot tukevat investointia. Vaikka ulkoiset muutospaineet tai sisäiset arvot tukisivat ympäristönäkökulmien huomioimista, erilaiset rajoitteet voivat vaikeuttaa niiden sisällyttämistä päätöksentekoon. Rajoitteet voivat kummuta sekä päätösprosessien rakenteista että päätöksentekijöistä. Kokonaisuutena puhtaampien teknologioiden investoinnit vaativat käynnistäviä tilannetekijöitä liiketoimintaympäristössä, motivoituneita ulkoisia ja sisäisiä vaikuttajia sekä soveltuvaa organisaation päätöksenteon rakennetta ja vuorovaikutusta.

Tulokset ovat hyödyllisiä päättäjille ja teknologiatoimittajille, jotka haluavat edistää puhtaamman teknologian investointeja yrityksissä. Toimijat voivat lisätä työnsä vaikuttavuutta tunnistamalla käynnistäviä tekijöitä ja käytännön rajoitteita investointipäätöksenteossa. Etenkin puhtaampien teknologioiden myyjät voivat ymmärtää nykyisten ja potentiaalisten asiakasyrityksien päätöksentekoa paremmin tulosten avulla. Lisäksi tarvitaan jatkotutkimusta ulkoisista muutospaineista, käynnistävistä tekijöistä ja rajoitteista muissa investointikonteksteissa. Jatkotutkimus voi myös tarkastella keskeisten sisäisten vaikuttajien rooleja, arvoja ja keinoja edistää puhtaampien teknologioiden investointeja organisaatiossa.

Society’s transition towards environmental sustainability seems inevitable from the perspective of limited resources and ecological degradation. Sustainability transition literature has addressed this need at the system level, but it has provided limited knowledge on enhancing sustainability at the company level and within individual businesses. This is unfortunate, as the transition requires forerunner actions that different companies and individuals can drive in practice. The literature has not thoroughly investigated the decision-making practices of companies and the role of environmental considerations in those processes. Therefore, the sustainability transition scholars have called for introducing management studies into the discussion.

Acknowledging the need for more environmentally conscious business practices, management accounting literature has recently developed new investment assessment tools and reporting methods. They enable the consideration of both financial and environmental information in managerial decision-making. However, the availability of such methods does not imply that companies would incorporate environmental considerations into their decision-making processes in reality. Therefore, to enhance environmentally conscious decision-making practice, a more thorough understanding is needed about the actual decision-making processes in situations in which companies are investing into cleaner technologies.

To address these needs, this dissertation studies the incorporation of environmental considerations into investment decision-making processes. More precisely, this dissertation identifies and elaborates on the external pressures that drive companies to consider environmental aspects of their technology investments, on the triggers that initiate the investments in actual decision-making situations, and on the limitations that hinder the incorporation of environmental considerations into investment decision-making processes.

To meet its research objective, this dissertation combines different in-depth qualitative research approaches. It is built on a summary and five research articles (Articles I–V). The theoretical basis of the dissertation combines contingency- and actor-based approaches to decision-making, together with Switching Patch Analysis Technique as a critical incident technique for analysing decision-making processes. The individual articles employ conceptual analyses and in-depth case studies with some interventionist features. The case studies were conducted in the Finnish gas sector, involving central stakeholders from the gas providers and utilizers and the local authorities that foster local investments in biogas production systems.

Overall, this dissertation uniquely combines analyses of the pressures for environmental sustainability at the system level and of the triggers and limitations in decision-making processes at the company level. It integrates and elaborates upon the current understanding of the decision-making practices of companies as presented in the literature on sustainability transitions, management accounting, and energy technology. The findings illustrate how cleaner technology investments of companies are the result of complex interactions between external situational pressures, influencers, internal process structures, and individual decision-makers. These investments can be triggered externally by situational changes in a business environment or by active influencers. In contrast, internal triggers for these investments involve motivated individuals who possess supporting roles and values for initiating the investment. However, whether pressured externally or valued internally, the incorporation of environmental considerations can face challenges in practice. It can be hindered by limitations stemming from the investment decisionmaking process structure and the decision-makers involved. Therefore, achieving cleaner technology investments in an organization requires supportive situational factors in the external business environment, motivated external and internal influencers that foster changes in practice, and internal decision-making structures and interactions that allow the incorporation to take place in the organization.

These findings are relevant for practitioners who wish to influence the decisionmaking processes of companies from the outside. Such practitioners include policymakers, technology providers, and management that promote cleaner technology investments in companies. These practitioners can increase the impact of their work as influencers by identifying the triggers and practical limitations for incorporating environmental considerations into decision-making. In particular, the representatives selling cleaner technologies can understand better the decisionmaking processes of their existing and potential customer companies. Future studies are encouraged to investigate external pressures, triggers, and limitations in other investment contexts. Furthermore, these studies could also address the roles, intentions, and actions taken by key influencers when they promote the cleaner technologies in their organisations.