Suojeltavasta itsenäiseksi päätöksentekijäksi : Etnografia itsemääräämisestä kehitysvammaisten asumisyksikössä
Nykänen, Riitu (2019)
Nykänen, Riitu
2019
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-11-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910023657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910023657
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan itsemääräämistä kehitysvammaisten asumisyksikössä. Itsemääräämistä lähestytään jokaiselle ihmiselle kuuluvana perusoikeutena, ja lähtökohtana on, että jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä sekä saada niihin riittävästi tukea. Tutkielma linkittyy suomalaisen vammaispolitiikan ja -lainsäädännön muutoksiin.
Tutkielma on etnografinen. Aineisto on kerätty kunnan omistamasta asumisyksiköstä, joka tarjoaa sekä autettua että ohjattua asumista kehitysvammaisille henkilöille. Aineisto koostuu havainnointiaineistosta sekä viiden työntekijän ja kahdeksan asukkaan haastatteluista.
Tutkielman tavoitteena on kuvata itsemääräämisoikeuden ilmenemistä tutkittavan asumisyksikön arjen tilanteissa, selvittää työntekijöiden käsityksiä asukkaiden itsemääräämisestä ja työntekijöiden roolista asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisessa sekä kartoittaa asukkaiden käsityksiä siitä, kuka heidän asioistaan päättää.
Kehitysvammaisten perusoikeuksia rajataan paternalistisin perustein. Työntekijöiden näkemyksen mukaan heidän roolinsa suhteessa asukkaiden itsemääräämiseen on toimia ensisijaisesti asukkaiden tukijoina ja kannustajina. Työntekijöiden puheessa omaiset näyttäytyvät asukkaiden itsemääräämisen rajaajina. Osa asukkaista tarvitsee runsaasti tukea valintatilanteissa sekä päätöksenteossa, ja heillä on vaikeuksia tunnistaa omaa rooliaan elämäänsä koskevien päätösten tekijöinä. Työntekijät näkevät asukkaiden mahdollisuudet päätöksentekoon suurempina kuin asukkaat itse. Tämän vuoksi tuettuun päätöksentekoon on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tärkeää on tukea kehitysvammaisen luottamusta itseensä henkilönä, joka pystyy päättämään omista asioistaan. Omaiset tarvitsevat myös tukea uuteen elämäntilanteeseen kehitysvammaisen itsenäistyessä ja muuttaessa pois lapsuudenkodistaan.
Tutkielma on etnografinen. Aineisto on kerätty kunnan omistamasta asumisyksiköstä, joka tarjoaa sekä autettua että ohjattua asumista kehitysvammaisille henkilöille. Aineisto koostuu havainnointiaineistosta sekä viiden työntekijän ja kahdeksan asukkaan haastatteluista.
Tutkielman tavoitteena on kuvata itsemääräämisoikeuden ilmenemistä tutkittavan asumisyksikön arjen tilanteissa, selvittää työntekijöiden käsityksiä asukkaiden itsemääräämisestä ja työntekijöiden roolista asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisessa sekä kartoittaa asukkaiden käsityksiä siitä, kuka heidän asioistaan päättää.
Kehitysvammaisten perusoikeuksia rajataan paternalistisin perustein. Työntekijöiden näkemyksen mukaan heidän roolinsa suhteessa asukkaiden itsemääräämiseen on toimia ensisijaisesti asukkaiden tukijoina ja kannustajina. Työntekijöiden puheessa omaiset näyttäytyvät asukkaiden itsemääräämisen rajaajina. Osa asukkaista tarvitsee runsaasti tukea valintatilanteissa sekä päätöksenteossa, ja heillä on vaikeuksia tunnistaa omaa rooliaan elämäänsä koskevien päätösten tekijöinä. Työntekijät näkevät asukkaiden mahdollisuudet päätöksentekoon suurempina kuin asukkaat itse. Tämän vuoksi tuettuun päätöksentekoon on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tärkeää on tukea kehitysvammaisen luottamusta itseensä henkilönä, joka pystyy päättämään omista asioistaan. Omaiset tarvitsevat myös tukea uuteen elämäntilanteeseen kehitysvammaisen itsenäistyessä ja muuttaessa pois lapsuudenkodistaan.