Lasten fyysisen aktiivisuuden muutokset Nokian kaupungin varhaiskasvatuksessa

Abstract

Kansainvälisten ja suomalaisten tutkimusten mukaan lapset ovat liikunnallisesti passiivisempia kuin ennen, ja he eivät tavoita päivittäisen fyysisen aktiivisuuden suosituksen määrää. Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden vähyys vaikuttaa huolestuttavasti lasten ja nuorten terveyteen sekä hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksessa kasvattajilla on mahdollisuus vaikuttaa lasten päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja siihen, että lapsista kasvaa hyvinvoivia aikuisia, joille liikunnallinen ja terveellinen elämäntapa on luontaista sekä jokapäiväistä.

Tutkimuksissa on havaittu, että lasten fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Lapsen sosiaalisella ja fyysisellä ympäristöllä, yksilöllisyydellä sekä hänen omalla toiminnallaan on merkitystä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen. Kasvattajan ja vanhemman roolilla on myös merkitystä siihen, miten lapsi kokee liikkumisen, liikunnan ilon, omien taitojen kokeilemisen ja harjoittamisen sekä vuorovaikutuksen muiden ihmisten kanssa. Näillä tekijöillä voi olla positiivinen tai negatiivinen vaikutus lapsen fyysisen aktiivisuuden päivittäiseen tasoon. Suomalainen varhaiskasvatus on laadukasta ja varhaiskasvatuksen keskiössä on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Tämän lisäksi vuonna 2016 ilmestyi Opetushallituksen kaksi merkittävää julkaisua, jotka toivat kasvattajille tietoisuuteen erittäin tärkeitä näkemyksiä ja tieteellistä tutkimustietoa lasten fyysisestä aktiivisuudesta. Nokian kaupungin varhaiskasvatuksessa muodostettiin näiden pohjalta yhteinen näkemys lasten fyysisen aktiivisuuden merkityksestä sekä sen edistämisestä. Tämä toimi ponnistuslautana lasten fyysisen aktiivisuuden muutoksiin Nokian kaupungin varhaiskasvatuksessa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lasten fyysistä aktiivisuutta edistettiin Nokian kaupungin varhaiskasvatuksessa ja mitä muutoksia tämä toi päiväkodin sekä kasvattajien toimintaan. Tutkimuskysymykset koskivat kasvattajan roolin, toimintaympäristön ja lasten osallisuuden merkitystä lasten fyysiseen aktiivisuuden lisäämisessä ja edistämisessä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin henkilöhaastattelujen, kyselylomakkeiden ja ryhmäkeskustelujen kautta. Henkilöhaastattelujen ja kyselylomakkeen kysymysrunko muodostettiin tutkimuksen teema-alueiden alle. Henkilöhaastatteluissa tutkija haastatteli kasvattajat kyselylomakkeen kyselyrungon mukaan. Vastaajina olivat Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen kasvattajat. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen päätuloksina nousivat esille, että kasvattajien ammatillinen ja tietoinen pedagoginen toiminta muutti toimintakulttuuria sallivammaksi sekä fyysistä aktiivisuutta edistäväksi. Päiväkodin vanhojen sopimusten, sääntöjen ja kieltojen uudelleen käsittely muutti kasvattajien asennetta. Kasvattajat sallivat lasten toimia enemmän heille ominaisella tavalla. Kasvattajat huomioivat lasten ajatuksia, ideoita ja mielipiteitä toiminnan aikana sekä toimintaa suunniteltaessa. Lapset saivat osallistua ja olla itse aktiivisessa roolissa fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Päiväkotien toimintakulttuuri muuttui lasten liikkumista arvostavaksi ja fyysistä aktiivisuutta pidettiin tärkeänä asiana. Lasten fyysistä aktiivisuutta edisti toimintaympäristöjen muuttaminen ja niiden monipuolinen käyttö.

Jatkotutkimuksen näkökulmasta olisi mielenkiintoista selvittää, miten nämä asiat ovat säilyneet sekä kehittyneet Nokian kaupungin päiväkotien toimintakulttuurissa ja kuinka merkittävänä osana lasten fyysinen aktiivisuus näkyy myöhemmin lasten päivittäisessä päiväkotiarjessa.