Vaikuttavuuden arvioinnin haasteellisuus: Yhdysvaltojen asepoliittiset linjaukset
Varis, Minna (2019)
2019
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-10-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910023656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910023656
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita Yhdysvaltojen asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyy. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tämän arviointia. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä esitellään toimintapolitiikan käsite ja toimintapolitiikan muotoiluprosessi. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen perusteella muodostettu synteesi toimii pohjana tutkimusaineiston analyysille. Ennen varsinaista analyysiosuutta tutkielmassa tarkastellaan lähemmin asepoliittisia linjauksia ja yhteiskunnallisia tekijöitä näiden taustalla.
Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkielmassa sovelletaan pääasiallisena tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsausta, joka voidaan tarkemmin määritellä kuvailevaksi yleiskatsaukseksi. Tämä näkyy tutkielmassa siten, että tutkielman empiirinen aineisto koostuu 21 tutkimusartikkelista, jotka kaikki käsittelevät asepoliittisten linjausten arviointia Yhdysvalloissa. Näiden artikkeleiden avulla on tarkoitus luoda käsitys siitä, millaisia haasteita asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyy. Tutkimusaineiston analyysissä käytettiin apuna teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimusaineistosta nousi esiin useita erilaisia asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyviä haasteita. Nämä liittyivät arvioinnin kohteeseen, arvioinnin kriteereihin, tiedonkeruuseen ja tiedon käyttöön. Arvioinnin kohteeseen liittyviä haasteita olivat aineiston perusteella erinäiset rajausongelmat sekä yhteiskunnalliset että kulttuuriset tekijät. Arviointikriteereihin liittyviä haasteita puolestaan olivat tutkimusmenetelmiin ja arvottamiseen liittyvät ongelmat. Tiedonkeruun haasteet kuvailivat datan puutteeseen sekä tiedon saatavuuteen ja luotettavuuteen liittyviä ongelmia. Lisäksi tiedonkeruun osa-alueeseen kytkeytyivät toimintapolitiikoiden syy-seuraussuhteiden tunnistamisen vaikeudet. Tiedon käytön haasteet liittyivät aineiston mukaan tutkimustiedon hyödyntämättömyyteen ja erinäisten poliittisten intressiryhmien vaikutukseen. Lisäksi aineiston perusteella todettiin, että Yhdysvaltojen poliittinen ympäristö voi osaltaan vaikeuttaa asepoliittisten linjausten arviointia.
Jatkotutkimuksen aiheiksi tutkielmassa ehdotetaan esimerkiksi sosiaalisten tekijöiden tarkastelua aseväkivallan taustalla, tai aseväkivallan vaikutuksiin liittyvien arvottamisen ongelmien pohtimista eettiset näkökulmat huomioon ottaen.
Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkielmassa sovelletaan pääasiallisena tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsausta, joka voidaan tarkemmin määritellä kuvailevaksi yleiskatsaukseksi. Tämä näkyy tutkielmassa siten, että tutkielman empiirinen aineisto koostuu 21 tutkimusartikkelista, jotka kaikki käsittelevät asepoliittisten linjausten arviointia Yhdysvalloissa. Näiden artikkeleiden avulla on tarkoitus luoda käsitys siitä, millaisia haasteita asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyy. Tutkimusaineiston analyysissä käytettiin apuna teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimusaineistosta nousi esiin useita erilaisia asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyviä haasteita. Nämä liittyivät arvioinnin kohteeseen, arvioinnin kriteereihin, tiedonkeruuseen ja tiedon käyttöön. Arvioinnin kohteeseen liittyviä haasteita olivat aineiston perusteella erinäiset rajausongelmat sekä yhteiskunnalliset että kulttuuriset tekijät. Arviointikriteereihin liittyviä haasteita puolestaan olivat tutkimusmenetelmiin ja arvottamiseen liittyvät ongelmat. Tiedonkeruun haasteet kuvailivat datan puutteeseen sekä tiedon saatavuuteen ja luotettavuuteen liittyviä ongelmia. Lisäksi tiedonkeruun osa-alueeseen kytkeytyivät toimintapolitiikoiden syy-seuraussuhteiden tunnistamisen vaikeudet. Tiedon käytön haasteet liittyivät aineiston mukaan tutkimustiedon hyödyntämättömyyteen ja erinäisten poliittisten intressiryhmien vaikutukseen. Lisäksi aineiston perusteella todettiin, että Yhdysvaltojen poliittinen ympäristö voi osaltaan vaikeuttaa asepoliittisten linjausten arviointia.
Jatkotutkimuksen aiheiksi tutkielmassa ehdotetaan esimerkiksi sosiaalisten tekijöiden tarkastelua aseväkivallan taustalla, tai aseväkivallan vaikutuksiin liittyvien arvottamisen ongelmien pohtimista eettiset näkökulmat huomioon ottaen.