Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus opetussuunnitelmissa : yrittäjyyskasvatuksen diskurssin muutos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014
Uusilehto, Sulo (2019)
Uusilehto, Sulo
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910013628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910013628
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuosilta 2004 ja 2014. Diskurssianalyysin menetelmiä käyttäen opetussuunnitelmista tutkitaan yrittäjyyskasvatuksen diskurssin muodostumista sekä sitä, kuinka diskurssit ovat opetussuunnitelmien välillä muuttuneet. Aineistona on edellä mainituista opetussuunnitelmista poimitut tekstikohdat, kappaleet ja yksittäiset virkkeet, jotka käsittelevät tavalla tai toisella yrittäjyyttä tai yrittäjyyskasvatusta.
Laadullisella ja kuvailevalla tutkimusotteella aineistoa lähestytään hypoteesittomasti, joskin työhypoteesina on diskurssien muutos. Tämä nousee siitä tiedosta ja havainnosta, että opetussuunnitelmat ovat luonteeltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaiset. Analyysin apuna käytetään kysymystä, kuinka yrittäjyyskasvatusta kunkin havaitun puhetavan kautta merkityksellistetään? Käytännön tasolla analyysi toimii hermeneuttisessa kehässä muodostaen yksittäisistä havainnoista yleistyksiä ja niiden valossa palataan tarkentamaan yksityiskohtien sisältämiä merkityselementtejä.
Tutkimuksen teoria muodostuu yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen käsitteen määrittelystä. Yrittäjyyden määrittely rakentuu pitkälti käsitteen historian ympärille, sillä se on saanut useita erilaisia merkityksiä historiassa aina 1700-luvulta nykypäivään. Vaikka arkikielessä yrittäjyyden määrittely olisikin helppoa, tieteellisesti se ei niin yksiselitteistä ole. Yrittäjyyskasvatukseen paneudutaan suomalaisten yrittäjyyskasvatuksen kanssa työskennelleiden tutkijoiden teosten kautta. Jos yrittäjyys on määrittelyltään hankala niin yrittäjyyskasvatus on vähintään moniselitteinen. Se sisältää useita eri näkökulmia liittyen sekä itse yrittäjyyteen että yrittäjyyteen koulumaailmassa.
Aineistosta nousi kolme kummallekin opetussuunnitelmalle yhteneväistä diskurssia. Ne käsittelevät yrittäjyysvalistusta, yrittäjämäistä toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Diskursseissa tapahtui muutosta opetussuunnitelmien välillä. POPS 2004:ssä diskurssit olivat hyvin yksiselitteisiä ja suppeita, kun taas POPS 2014 puolestaan merkityksellistää yrittäjyyskasvatusta paljon laajemmasta näkökulmasta tuoden mukaan voimakkaammin oppilaiden roolin oppimisessa ja oppilaiden sisäisen kasvun merkityksen. Näiden lisäksi POPS 2014 toi mukanaan uuden tulevaisuuden haasteista puhuvan diskurssin. Yrittäjyyskasvatuksen diskurssien lisäksi aineistosta löytyi metadiskurssi, joka puhuu oppimisesta ja siitä mikä merkitys oppimiselle annetaan. Vanhemmassa opetussuunnitelmassa esiintyi valtaosin hyvin normatiivinen ja toteava oppilas oppii -tyyppinen diskurssi, kun taas uudempi opetussuunnitelma kiinnittää huomiota enemmän oppimisprosessiin ja oppilaiden tukemiseen.
Laadullisella ja kuvailevalla tutkimusotteella aineistoa lähestytään hypoteesittomasti, joskin työhypoteesina on diskurssien muutos. Tämä nousee siitä tiedosta ja havainnosta, että opetussuunnitelmat ovat luonteeltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaiset. Analyysin apuna käytetään kysymystä, kuinka yrittäjyyskasvatusta kunkin havaitun puhetavan kautta merkityksellistetään? Käytännön tasolla analyysi toimii hermeneuttisessa kehässä muodostaen yksittäisistä havainnoista yleistyksiä ja niiden valossa palataan tarkentamaan yksityiskohtien sisältämiä merkityselementtejä.
Tutkimuksen teoria muodostuu yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen käsitteen määrittelystä. Yrittäjyyden määrittely rakentuu pitkälti käsitteen historian ympärille, sillä se on saanut useita erilaisia merkityksiä historiassa aina 1700-luvulta nykypäivään. Vaikka arkikielessä yrittäjyyden määrittely olisikin helppoa, tieteellisesti se ei niin yksiselitteistä ole. Yrittäjyyskasvatukseen paneudutaan suomalaisten yrittäjyyskasvatuksen kanssa työskennelleiden tutkijoiden teosten kautta. Jos yrittäjyys on määrittelyltään hankala niin yrittäjyyskasvatus on vähintään moniselitteinen. Se sisältää useita eri näkökulmia liittyen sekä itse yrittäjyyteen että yrittäjyyteen koulumaailmassa.
Aineistosta nousi kolme kummallekin opetussuunnitelmalle yhteneväistä diskurssia. Ne käsittelevät yrittäjyysvalistusta, yrittäjämäistä toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Diskursseissa tapahtui muutosta opetussuunnitelmien välillä. POPS 2004:ssä diskurssit olivat hyvin yksiselitteisiä ja suppeita, kun taas POPS 2014 puolestaan merkityksellistää yrittäjyyskasvatusta paljon laajemmasta näkökulmasta tuoden mukaan voimakkaammin oppilaiden roolin oppimisessa ja oppilaiden sisäisen kasvun merkityksen. Näiden lisäksi POPS 2014 toi mukanaan uuden tulevaisuuden haasteista puhuvan diskurssin. Yrittäjyyskasvatuksen diskurssien lisäksi aineistosta löytyi metadiskurssi, joka puhuu oppimisesta ja siitä mikä merkitys oppimiselle annetaan. Vanhemmassa opetussuunnitelmassa esiintyi valtaosin hyvin normatiivinen ja toteava oppilas oppii -tyyppinen diskurssi, kun taas uudempi opetussuunnitelma kiinnittää huomiota enemmän oppimisprosessiin ja oppilaiden tukemiseen.